Rahapelien sääntely tarpeen

Rikollisen toiminnan estäminen rahapeleissä vaati selkeää sääntelypolitiikkaa. Urheiluvedonlyöntiin liittyvästä rikollisuudesta voi tulla dopingia pahempi ongelma urheilussa.

Arpajaislakia uudistava työryhmä luovutti työnsä ensimmäisen vaiheen ehdotukset 10.4.2008 sisäasiainministerille.

Tavoitteena on ehkäistä rahapeleistä aiheutuvia sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja asettamalla ikärajoja ja rajoittamalla markkinointia. Luvattomaan rahapelitoimintaan puuttumiseen ehdotetaan uusia ja tehokkaampia keinoja. Ehdotukset ovat tarpeellisia. Arpajaislain painopiste siirtyy selkeästi pelihaittojen ehkäisyyn ja laittoman rahapelitoiminnan estämiseen.

Voittovarojen korvaaminen verotuloilla olisi mahdotonta

Uudistettavat säännökset tulevat vähentämään kansallisten rahapeliyhteisöjen tuottoa jonkin verran. Tuotto on nykyisin lähes miljardi euroa vuodessa. Rahapeliyhteisöt tulouttavat vuonna 2008 voittovaroja arviolta 837 miljoonaa euroa. Lisäksi arpajaisveroa kertyy 137 miljoonaa euroa.

Voittovarojen käytön määrittää arpajaislaki. Raha-automaattiyhdistyksen voittovaroja (420 M€) käytetään avustuksina yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen, sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin sekä sotainvalidien ja rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan. Veikkaus Oy:n voittovaroja (407 M€) käytetään nuorisotyön, taiteen, tieteen sekä urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen. Fintoto Oy:n voittovaroja (9 M€) käytetään hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen sekä hevostalouden tutkimukseen.

Voittovarat jaetaan valtionavustuksina ja niillä on suuri merkitys edunsaajille. Voittovarojen korvaaminen esimerkiksi verotuloilla olisi käytännössä mahdotonta. Rahapelien tuotto yhteensä vastaa noin kymmentä prosenttia yksityishenkilöiltä kerättävän ansio- ja pääomatulojen verotuloista.

Rahapelinen oikeudelliset järjestelyt esillä EU:ssa

Euroopan parlamentti ja komissio käsittelevät parhaillaan rahapelien oikeudellisia järjestelyitä. Komissio tarkastelee rahapelien sääntelyä suhteessa tavaroiden ja palveluiden vapaan liikkuvuuden periaatteisiin. Vaikka kilpailun rajoituksiin suhtaudutaan varauksellisesti, on EY-tuomioistuin päätöksissään tunnustanut mahdollisuudet kansallisesti säännellä rahapelejä sekä rajoittaa vapaata palvelujen tarjoamista ja kilpailua.

Euroopan parlamentti on käsittelemässä komission viime vuonna julkistamaa urheilun valkoista kirjaa ja käy keskustelua rahapelien roolista urheilun ja liikunnan ja erityisesti harrasteliikunnan rahoituksessa. Parlamentti saattaa ottaa periaatteellista kantaa rahapelien sääntelyyn. Parlamentin ja komission käsittelyn taustalla on sama kysymys: voidaanko rahapelien tarjoamista rajoittaa ja millä edellytyksillä?

EU:n jäsenmaat sääntelevät rahapelejä eri tavoin, joten yhtenäisiä ”eurooppalaisia” periaatteita ei ole. Myös rahapelit poikkeavat toisistaan ja voidaan kysyä, sopiiko yhtenäinen sääntely urheiluvedonlyöntiin, kasinotoimintaan ja loton kaltaisiin onnenpeleihin.

Urheiluvedonlyöntiin liittyy kansainvälistä rikollisuutta

Rahapeleistä etenkin urheiluvedonlyönti esiintyy keskusteluissa rahapelimuotona, jonka tulisi kuulua EU:ssa vapaan kilpailun ja palvelutarjonnan piiriin. Kovinkaan ponnekkaasti eivät ole olleet esillä siihen liittyvät mahdollisuudet vilppiin, rahanpesuun ja verotuksen välttelyyn - sekä se että järjestäytynyt rikollisuus pyrkii hyödyntämään urheiluvedonlyöntiä. Suomessakin on ilmennyt urheiluvedonlyöntiin liittyvää rikollisuutta. Varmaa tietoa toiminnan määrästä ei ole saatavilla. Kansainvälisesti urheiluvedonlyöntiin kytkeytyvä rikollisuus on mitä ilmeisimmin kasvussa ja siitä ennustetaan urheilulle dopingia suurempaa ongelmaa.

Urheilujärjestöjen taistelu dopingia vastaan on osoittanut, että urheilun itsesääntely ja oma valvontajärjestelmä eivät kykene yksistään riittävän tehokkaasti puuttumaan dopingongelmaan. Valtioita ja hallituksia tarvitaan sääntelemään erityisesti dopingaineiden laitonta levitystä. Urheiluvedonlyönnin osalta tulisi päätyä samaan lopputulokseen. Urheiluvedonlyönnin ongelmia ja siihen liittyvää rikollista toimintaa ei voida estää ilman lainsäädäntöä ja lainvalvontaviranomaisten tutkintakeinoja. Ongelmat vain korostuvat, kun mukana on kansainvälistä järjestäytynyttä rikollisuutta.

Rikollisen toiminnan estäminen rahapeleissä vaatii selkeää sääntelypolitiikkaa. Lisäksi rikollisen toiminnan seurantaa ja lainvalvontaviranomaisten yhteistyötä tulisi laajentaa. Rikollisuuden torjuntaa tukee rahapelipalvelujen tarjonnan sääntely ja tästä syystä on vaikea ajatella, että rahapelipalvelujen tarjonta kokonaan vapautettaisiin kansallisesta sääntelystä.

SLU:n jäsenjärjestöt ja niiden seurat saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: LUM 7/08, SLU.fi.

« Takaisin