SLU:n lausunto: Urheilun artikla ja Lissabonin sopimuksen hyväksyminen
 |
SLU suhtautuu myönteisesti urheilun toimivallan luomiselle Lissabonin sopimuksella Euroopan unioniin. SLU antoi 15.4.2008 eduskunnan sisvistysvaliokunnalle lausunnon Urheilun artiklasta ja Lisabonin sopimuksen hyväksymisestä.
Suomen Liikunta ja Urheilu (SLU) suhtautuu myönteisesti urheilun toimivallan luomiselle Lissabonin sopimuksella Euroopan unioniin. SLU on yhteistyössä Eurooppalaisten urheilujärjestöjen (ENGSO) kanssa vuodesta 1996 lähtien tavoitellut urheilun asemaa unionin perustuslakiin. Tavoitteena toimivallalla on ollut turvata urheilun erityispiirteet, suojella urheilun rakenteita ja varmistaa urheilun itsesäätelyyn perustuva autonominen asema EU-jäsenvaltioiden urheilun rakenteissa, mm. 700 000 urheiluseurassa.
Amsterdamin urheilun julistuksessa vuonna 1999 korostettiin urheilun yhteiskunnallista luonnetta ja urheilujärjestöjen konsultoinnin merkitystä urheilusta päätöksiä tehtäessä. Vuonna 2000 hyväksytty urheilun Nizzan julistus korosti, että Euroopan unionin on erityisesti otettava huomioon urheilun erityispiirteet ja kunnioitettava urheilun autonomista asemaa.
Euroopan komissio julkaisi vuonna 2007 urheilun valkoisen kirjan ja siihen liittyvän Pierre de Coubertin –toimintasuunnitelman, jotka listaavat ensimmäistä kertaa horisontaaliseksi kokonaisuudeksi komission näkemyksen eurooppalaisesta urheilusta ja komission vaikutuksesta urheiluun nykytilanteessa.
Subsidiariteetti ja vuoropuhelu tärkeää
Suomen Liikunnan ja Urheilun mielestä aiempien sopimusten urheilun julistukset tai urheilun valkoinen kirja eivät ole tuoneet urheilujärjestöjen toivomaa oikeusvarmuutta liikunnan ja urheilun alalle.
SLU tukee Lissabonin sopimuksen esitystä, että urheilulle esitetään toimivaltaluokittelussa tukevaa, yhteen sovittavaa ja täydentävää roolia. Pidämme ensiarvoisen tärkeänä, että Euroopan komissio huomio subsidiariteettiperiaatteen tarkan toteuttamisen urheilun alalla ja toimii urheilun valkoisen kirjan toimintasuunnitelman toteuttamisessa tiiviissä yhteistyössä eurooppalaisten urheilujärjestöjen kanssa.
Urheilun erityispiirteet määriteltävä selkeämmin
Lissabonin sopimus edellyttää ottamaan huomioon urheilun erityispiirteet, vapaaehtoisuuteen perustuvat rakenteet sekä urheilun yhteiskunnallisen ja kasvatuksellisen tehtävän. SLU pitää ensiarvoisena, että yleishyödyllinen kansalaistoiminta on mukana sopimustekstissä. On välttämätöntä, että vapaaehtoinen urheiluseuratoiminta voi edelleen kehittyä.
Suomen Liikunta ja Urheilu haluaa erityisesti korostaa, että artiklaluonnoksessa mainittuja urheilun erityispiirteitä tulee määritellä tarkemmin. Unionin ei tule nähdä urheilua pelkästään taloudellisena toimintana, eikä urheilun erityispiirteitä määritellä vain EY-tuomioistuimen päätösten mukaan.
SLU painottaa, että päätöksenteossa huomioidaan urheilun oma järjestörakenne (pyramidirakenne) ja vapaaehtoinen kansalaistoiminta, eikä niitä kohdella ammattimaisesti toimivan huippu-urheilun ehdoilla. Silti on huomioitava, ettei ammattilaisurheilu voi toimia muun taloudellisen sektorin kanssa samoilla ehdoilla.
Urheilun erityispiirteet merkitsevät, että urheilun omat säännöt, rakenteet ja itsesäätelyjärjestelmä tulee tunnustaa. On myös huomioitava urheilun ammattilais- ja amatööritasojen solidaarisuusmekanismi ja urheilun kansallinen organisoituminen. Samoin merkittävää on säilyttää urheilun oikeus organisoida yksi laji yhteen lajiliittoon.
Rakenteen turvaaminen edellyttää kansallisten rahapelijärjestelmien säilyttämistä
SLU pitää EU-jäsenvaltioiden kansallisten rahapelijärjestelmien säilyttämistä ratkaisevana urheilun rakenteen, kansalaistoiminnan ja eurooppalaisten terveyden turvaamiselle.
SLU:n jäsenjärjestöt ja niiden seurat saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: LUM 7/08, SLU.fi.