Varhainen puheeksiottaminen vahvistaa työhyvinvointia
 |
Ihmisten terveydentila parempi kuin koskaan, mutta työhön liittyvä hyvinvointi on entistä huonompi. Myös työn mielekkyys on tutkimusten mukaan vähentynyt. Esimiehen täytyy uskaltaa ottaa hankalat asiat puheeksi, silloin kun niillä on vaikutusta työpaikan ilmapiiriin tai työntekijän suoritukseen työpaikalla. Työterveyshuollon kehittämä Puheeksi ottamisen malli on konkreettinen apuvälinen erilaisten ongelmien selvittämiseen.
Työterveyslaitoksen raportin (2008) mukaan keskeisiä kriteereitä ihmisten työssä jaksamiselle ja työhyvinvoinnille ovat hyvä esimies, mukavat työkaverit, sopiva työ, joka tarjoaa mahdollisuudet joustoihin sekä hyvä terveys.
Työhyvinvoinnin edistämisessä mukana monta tahoa
Työhyvinvoinnin edistämisessä kaikilla siihen vaikuttavilla osapuolilla on oma tärkeä roolinsa. Tärkeintä on osapuolten välinen kumppanuus. Henkilöstöhallinnolle kuuluvat erilaiset keinovalikoimat, rakenteiden luominen ja työvälineet. Henkilöstöhallinto tekee esimerkiksi työilmapiirimittauksia, kehittää esimiestyötä ja tarjoaa työntekijöille keinoja kehittää osaamistaan.
Työsuojeluorganisaatiolle kuuluvat mm. riskien arviointiprosessit, yhteistyö työsuojeluvaltuutettujen ja työsuojelupäällikön kanssa ja keinovalikoiman suositteleminen työnantajalle. Työterveyshuolto puolestaan hoitaa osansa tekemällä terveyteen, sairauteen ja työkykyyn liittyviä mittareita, seulontoja, työpaikkaselvityksiä jne. Työntekijän vastuulla on huolehtia omasta terveydestään, oman osaamisen ylläpidosta ja sen kehittämisestä.
Työterveyshuolto seuraa työkykyasioita mm. terveystarkastusten ja sairausvastaanottojen löydösten, käyntien lisääntyneen määrän ja sairauspoissaolojen seurannan avulla. Lisäksi työterveyshuolto voi tehdä monenlaista yhteistyötä mm. työpaikan ja työsuojeluorganisaation kanssa.
Työnantajalla on olemassa erilaisia keinoja saada vihiä työntekijän ongelmista. Työpaikalle voidaan esimerkiksi luoda yhteiset hälytysrajat ja toimintasuunnitelmat. Näissä henkilöstöhallinto, työsuojeluorganisaatio ja työterveyshuolto ovat tärkeässä asemassa. Esimerkiksi palkkahallinnon kanssa voidaan sopia sairauspoissaolojen seurannasta. Lisäksi esimiehiä voidaan kouluttaa toimimaan ja ottamaan työkykyä uhkaavat asiat puheeksi. Myös henkilöstön tiedottaminen toimintamalleista on tärkeää. Toimintamallin täytyy olla systemaattinen ja koskea koko henkilöstöä.
Ota puheeksi
Työnantajalle on tärkeää oppia tunnistamaan työkykyä uhkaavia tekijöitä. Ongelmat ovat helpoiten korjattavissa, kun niihin tartutaan ajoissa. Tavoitteena on työntekijän työkyvyn paraneminen ja omassa työssä selviäminen. Yksi konkreettinen väline yritysten työhyvinvoinnin parantamiseen on Puheeksi ottamisen malli. Mallin tavoitteena on tukea työkykyä yhdessä yrityksen kanssa.
Malli tarjoaa esimiehille konkreettisen ja ohjatun tavan ottaa puheeksi hankalat asiat. Malli tarjoaa myös vinkkejä miten ja millaisessa tilanteessa ongelmat kannattaa ottaa esiin. Puheeksi ottamisen mallin tavoitteena on esimiehen ja työntekijän keskustelu työkykyongelman määrittämiseksi ja ratkaisemiseksi. Tämä edellyttää työnantajan aitoa kiinnostusta, sillä asian selvittely ja ratkaiseminen vievät aikaa. Myös työterveyshuolto voi toimia kumppanina asian selvittelyssä ja ratkaisemisessa.
Puheeksi ottamisella on selvä lisäarvo: sen avulla tuetaan työssä suoriutumista ja työkykyä, sillä terveyden ja työkyvyn säilyminen on jokaiselle työntekijälle tärkeää. Aloitteen voi tehdä kuka tahansa: esimies, työkaveri, työntekijä itse, työterveyshuolto tai työsuojeluorganisaatio.
Kirjoitus perustuu Mervi Sahamies-Vehmasen sekä työterveyspsykologi Pirjo Autin alustuksiin järjestöjohdon lounastapaamisilla maalis- ja huhtikuussa. Lisätietoa mallista ja mallin paperiversiota voi kysyä Diacorista tai SLU:sta Juha Hekkalalta.
Teksti: Soile Koskela