Liikuntaseurojen talous kohtalaisella pohjalla Pohjois-Karjalassa

Kuva: Antero Aaltonen.

Joensuun yliopistossa taloustieteitä opiskeleva Hannu Airila toteutti talven aikana tutkimuksen liikuntaseurojen taloudellisesta tilanteesta Pohjois-Karjalassa. Tutkittujen seurojen varallisuus oli toiminnan laajuuteen nähden kohtalaisen hyvällä tasolla.

Seurojen oman pääoman keskiarvo oli noin 81 000 euroa vaihdellen 3 100 euron ja 450 000 euron välillä. Suuri vaihteluväli kuvastaa suurta eroa tutkimuksessa mukana olleiden seurojen toiminnan laajuudessa. Seurojen vakavaraisuutta voidaan pitää hyvänä tai erinomaisena.

Kaikkien tutkittujen seurojen oman omistuksen osuus varallisuudesta eli omavaraisuusaste oli yli 60 prosenttia. Suurimmalla osalla seuroista (78 %) omavaraisuusaste oli yli 80 prosenttia. Määritelmän mukaan hyvän omavaraisuusasteen alaraja on 40 prosenttia. Korkeasta omavaraisuusasteesta on pääteltävissä se, että liikuntaseurat kehittävät toimintojaan pääsääntöisesti oman toiminnan tuotoilla velkarahan sijaan.

Tutkittujen seurojen tulojen muodostuminen riippuu toiminnan laadusta ja tavoitteista. Joillekin seuroille yhteistyösopimukset ja kilpailuiden järjestäminen tuovat pääosan toiminnan edellyttämistä varoista kun taas joidenkin seurojen toimintaedellytykset muodostuvat avustuksista ja talkoista. Merkittävimmät yksittäiset tulonlähteet olivat keskimäärin avustukset (17 %) ja kilpaluiden järjestäminen (16 %). Jäljelle jäävät tulonlähteet olivat sponsoritulot (13 %), jäsenmaksut (11 %) ja talkoot (6 %). Luokittelemattomien muiden tulojen määrä oli keskimäärin 10 prosenttia.

Suurin osa varoista käytetään kilpaurheiluun

Tutkimuksessa pyydettiin myös seuroilta tietoa siitä, kuinka suuri osa kuluista oli kohdennettavissa suoraan lasten liikuntaan, kilpaurheiluun tai kuntoliikuntaan. Vastausten perusteella suurin osa varoista käytettiin keskimäärin kilpaurheiluun (51 %), ja seuraavina tulivat lasten liikunta (29 %) ja kuntoliikunta (20 %). Koska kyselyn avulla selvitettiin vain rahavarojen käytön kohdentumista, eivät prosenttiosuudet kuvaa täysin toiminnan jakautumisen osuuksia. Kilpaurheilusta muodostuu helposti paljon kuluja kilpailumaksujen, leirien ja varusteiden hankintojen takia, kun taas lasten liikuntaa ja kuntoliikuntaa voidaan tarjota huomattavasti pienemmin kustannuksin.

Hankkiakseen lisärahoitusta toimintaansa varten liikuntaseurojen kannattaa harkita mahdollisuuksiensa mukaan erilaisten tapahtumien järjestämistä tai varainkeruuta myös liikuntaan liittymättömällä toiminnalla, kuten kahvion tai tanssilavan pitämisellä. Suurten pohjoiskarjalaisten liikuntatapahtumien järjestämisessä voitaisiin lisätä myös seurojen välistä yhteistyötä, jolloin tapahtumien järjestämiseen olisi käytettävissä enemmän resursseja ja järjestelyiden taso saataisiin entistä paremmaksi.

Taantuman vaikutukset vasta edessä

1990-luvun lama pienensi liikuntaseurojen sponsorituloja noin kolmanneksella. Tämänhetkinen taantuma vaikuttanee samansuuntaisesti seuraavien kahden-kolmen vuoden aikana. Koska kilpaurheilun rahoitus perustuu yhteistyösopimuksiin, niin taantuma vaikuttaa eniten kilpa- ja huippu-urheiluun. Sen sijaan kuntoliikunnan harrastajamäärät voivat taantuman takia kasvaa, kun ihmisillä on enemmän aikaa harrastuksille.

Valtakunnallisiin arvoihin verrattuna tutkitut seurat rahoittivat keskimääräistä enemmän toimintaansa avustuksilla. Avustusmäärien keskiarvoa Pohjois-Karjalassa nostivat seurat, jotka ovat mukana erilaisissa työllistämisprojekteissa. Seurojen kannattaa selvittää kokopäiväisen työntekijän palkkaamiseen saatavia avustuksia, sillä tutkimusten mukaan työntekijän palkanneet seurat ovat voineet jopa laskea jäsen- ja osallistumismaksuja parantuneen toiminnan laadun ja rahoituksen takia.

Tutkimuksessa selvitettiin 14 alueella toimivan seuran taloudellista tilannetta tilinpäätöstietojen ja kyselyiden avulla. Mukana oli seitsemän kilpaurheilun yleisseuraa ja kolme erikoistunutta harrastuspainotteista seuraa. Kilpaurheilun yleisseuroja ja kuntoliikuntaseuroja oli molempia kaksi kappaletta. Tutkimuksen tilaaja on Pohjois-Karjalan Liikunta ry, joka pyrkii aktivoimaan maakunnan omissa oppilaitoksissa tehtävää liikunnan ja urheilun tutkimusta Liikunnan ja urheilun kumppanuus- ja kehittämishankkeen kautta.

Lisätietoja tutkimuksesta:
Hannu Airila, hannu.airila@joensuu.fi, puh. 050-321 9714.

SLU:n jäsenjärjestöt ja niiden seurat saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: LUM 7/09, SLU.fi.