Kevätkylvö

Niin se taitaa olla, että satoa tulee vain, jos muistaa kylvää. Muistissa ovat hyvinkin ne ajat, jolloin saviselle perunamaalle vedettiin vakoja ja idätetyt siemenperunat tiputeltiin noin saappaan välein maahan. Sitten taas sahraa vetämään ja vaot umpeen!

Jotain ihan samaa on havaittavissa, kun puhutaan peruskoulun tuntijakouudistuksesta. Nyt pitäisi muistaa kylvää, että satoa voisi odottaa – ainahan tosin voi tulla halla tai vaikka voro, mutta kyllä ne perunat yleensä olivat maisteltavissa pari kuukautta istuttamisen jälkeen.

Tuntijakouudistus herättää siis intohimoja ja vain tovi sitten muun muassa 160 filosofia arvioi viisaasti Helsingin Sanomissa, että kyllä filosofia olisi ihan oiva oppiaine ala-asteellekin.

Ihan samaa viestiä ovat välittäneet kielten ja matematiikan lobbaajat – uskonnosta nyt puhumattakaan, vaan kuuluuko liikuntaväen ääni vahvana? Meitä on kuitenkin aika monta – seuroissakin puolisen miljoonaa. Sordiinon sijaan toivoisi näkevänsä vaikuttamisen nuottiviivastolla crescendon tai mikä forte fortissimo se nyt onkaan.

Liikunnan merkityksestä nykynuorille vallitsee hyvä yhteisymmärrys, mutta pahus vieköön kun filosofit tai insinöörit eivät puhu sen puolesta, vaikka luulisi muidenkin aineiden opiskelun sujuvan paremmin happihyppelyn jälkeen ja paremmassa kunnossa ollen.

Tämän päivän liikunnan infrastruktuuri sekä lajikirjo tarjoavat sellaisia mahdollisuuksia, että ne argumentit, jotka perustuvat siihen, mitä jotkut ovat aikanaan kokeneet omilla liikuntatunneillaan, ovat jostain ihan syvältä.

Tuoreet kansallisen liikuntatutkimuksen tulokset kertovat, miten seurakenttä kyllä hoitaa aika hyvin oman osansa lasten liikuttamisessa, mutta sekä koti että koulu ovat turhan passiivisia. Päävastuu lasten liikkeestä on kotona eikä liikunnan ulkoistaminen muille toimijoille ole mahdollista – sitä ei voi ostaa tuotteena riittävästi lapsen tarpeisiin. Koululiikunnan tekee merkittäväksi se, että se tukisi oivasti kodin perustyötä ja rauhoittaisi seurat paremmin tekemään omaa osaansa.

Kyse on myös tasa-arvosta: tiettyjen lajien harrastaminen voi maksaa jo satoja euroja kuussa, joten tunti liikuntaa koulussa päivittäin tarjoaisi syrjäytymisvaarassa oleville hyvän perustan vapaa-ajan liikkeeseen.

Henkisellä puolella tärkeää olisi sekin, että koulun liikuntatunnilla oppisi voittamaan itsensä sekä sen pelon mitä hiki voi aiheuttaa. Pahalta tuntui kuulla oppilaan kysymys opettajalle jumppatovin jälkeen: ”Mitä on tämä neste, jota ihon läpi tulee?”

Opetushallitus kuulemma kuuntelee herkällä korvalla ja vannoo olevansa liikuntamyönteinen. Nyt on kevätkylvön aika ja jos sitä ei tehdä kunnolla, ovat toiveet tuntijakouudistuksen toteutumisesta aivan varmasti

SilmänLUMetta

SLU:n jäsenjärjestöt ja niiden seurat saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: LUM 7 /10, SLU.fi.