Pukukoppielämä erityisen tärkeää jääkiekkoharrastajalle

Harrastejääkiekkoilijat kokevat lätkän pelaamisen paitsi hyvänä kunnon kohottajana, myös erinomaisena psyykkisten voimavarojen ja sosiaalisen pääoman lisääjänä, selviää Suomen Kuntoliikuntaliiton tekemästä terveysprofiilista. Tulokset kertovat monipuolisista terveysvaikutuksista.

Suomen Kuntoliikuntaliiton pilottihankkeena tekemän harrastejääkiekkoilijan terveysprofiilin taustalla on vakuutusyhtiö Pohjolan Sporttiturva-vakuutuksen tilasto oldtimer- ja harrastepelaajille sattuneista vahinkomääristä, jotka vähenivät puoleen vuodesta 2006 vuoteen 2009. Tarve erilaisten liikuntalajien terveysprofiilien tekemiseen oli suuri ja jääkiekko oli sopiva joukkuelaji esimerkkinä pilottivaiheen.

Harrastejääkiekko on yksi suurista suomalaisten liikuttajista. Tilastokeskuksen mukaan jopa 200 000 suomalaista harrastaa jääkiekkoa. Jääkiekkoliiton sarjoissa pelaa noin 600 harrastejoukkuetta, joissa on yhteensä yli 10 200 harrastajaa.

Kysely lähetettiin kaikille Jääkiekkoliiton rekisterissä oleville harraste- ja seniorijoukkueille ja kyselyyn vastasi 1444 harrastajaa. Terveysprofiili valmistui Suomen Kuntoliikuntaliiton ja Suomen Jääkiekkoliiton yhteistyönä.

Kunnon kohottaminen ja sosiaalisuus ykkösiä

Terveysprofiilin tulokset kertovat, että harrastekiekkoilijan mielestä lajin tärkeimmät arvot ovat oman kunnon ylläpitäminen ja lajin tarjoamat sosiaaliset vuorovaikutustilanteet.

Jopa 85 prosenttia kyselyyn vastanneista aikuisharrastajista nosti sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta tulevan myönteisen ilmapiirin tärkeimmäksi harrastamisen syyksi.

Harrastejääkiekossa liikuntatilanteesta jopa puolet kuluu itse jääkiekkoharjoituksen- tai pelin ulkopuolella. Liikuntatilanne alkaa jo siinä vaiheessa, kun pelaaja saapuu hallille ennen itse jääkiekon pelaamista eli fyysistä aktiivisuutta. Liikuntatilanne päättyy, kun pelaaja painaa jäähallin oven kiinni ja palaa harrastuksesta johonkin muuhun toimintaympäristöön.

Fyysisen suorituksen sosiaalisuuden sijasta merkittävä rooli on muun harrastusajan sosiaalisuudella. Esimerkiksi pukukoppielämään liittyvät vuorovaikutus, kaverisuhteet, ryhmään kuulumisen tunne ja osallisuus ovat olemassa myös ilman fyysisen suorituksen sosiaalisuutta.

Harrastejääkiekkoilijan terveysprofiilin toteutuksesta vastasivat harrastekiekon kehittäjä Kimmo Oikarinen Suomen Jääkiekkoliitosta, järjestöliikunnan päällikkö Eerika Laalo-Häikiö ja koulutuspäällikkö Pentti Hiltunen Suomen Kuntoliikuntaliitosta, terveystieteiden tohtori Sami Kokko Jyväskylän yliopistosta ja Suomen jääkiekkomaajoukkueen lääkäri Harri Hakkarainen.

Tarkempia tuloksia ja tietoa harrastejääkiekon fysiologisista ja sosiologisista taustatekijöistä löytyy harrastejääkiekkoilijan terveysprofiilista, jonka voi pyytää Jääkiekkoliitosta lähettämällä sähköpostia osoitteeseen tiedotus@finhockey.fi

Lisätietoja: Kimmo Oikarinen, Suomen Jääkiekkoliiton harrastekiekon kehittäjä

SLU:n jäsenjärjestöt ja niiden seurat saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: LUM 7 /10, SLU.fi.