Tärkein viesti voisi olla - liikunta on kivaa!
 Mielenterveysseuran toiminnanjohtajan Marita Ruohonen esitteli hyvän elämän palasia. (Kuvio jutun lopussa.) |
 Sydänliiton projektipäällikkö Tuija Pusa esitteli kiinnostavasti Motivoituen kohti muutosta -mallin. (Kuva jutun lopussa). |
Kun ihminen on masentunut, hän ei jaksa liikkua. Kun ihminen ei liiku, hän masentuu. Kumpi on syy ja kumpi sitten on seuraus? YLE-SLU -foorumissa tästä aiheesta puhui Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Marita Ruohonen.
Liikunnasta ja sen tarpeellisuudesta on helppo käydä arvokeskustelua silloin, kun itsellä jaksamista arjen askareiden keskellä riittää ja liikunta saadaan sovitettua osaksi normaalia päivärytmiä. Liikunta on tarpeellisempaa kuin ymmärretäänkään. Kodin melskeessä se tunnin irrottautuminen omaan harrastukseen voi olla monille jopa ratkaisevassa asemassa jaksamisen kannalta - henkireikä, niin kuin usein kuulee sanottavan.
Liikunnalla haetaan muutakin kuin vyötäröltä karistettuja senttejä, parempaa maratonkuntoa tai raskaampia rautoja nostettavaksi. Liikunnalta odotetaan, että se on kivaa ja siitä nauttii joko suorituksen aikana tai välittömästi sen jälkeen. Jos elämän suuremmissa kysymyksissä on kuitenkin jotakin pahasti vialla, jaksaa harva nauttia liikunnastakaan. Moni on varmasti joskus liikkunut kiukusta pihisten tai itku kurkussa, eikä liikuntakaan onnistunut tätä olotilaa muuttamaan. Silloin ei tietysti ole oikein kivaakaan.
Ihminen on osiensa summa
Masentuneena tai suurien huolien keskellä harva pystyy tekemään terveytensä kannalta järkeviä valintoja. Toisaalta, juuri silloin pitäisi jaksaa huolehtia itsestään aivan erityisesti. Yhtälö hyvinvoinnin, elämänilon ja tyytyväisyyden säilyttämiseksi on todella haastava. Marita Ruohonen muistuttikin alustuksessaan, että ”ihminen on kokonaisuus, jossa fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja henkinen puoli resonoivat toisiinsa sekä hyvässä että pahassa.”Ruohonen listasi myös hyvän elämän palikat. Hyvään elämään kuuluvat ihannetilanteessa hyvät ihmissuhteet ja kuuluminen yhteisöön, jotka ovat syrjäytymisen vastakohta.
Turvallinen ympäristö ja palvelut, riittävä toimeentulo sekä oikea määrä itsemääräämisoikeutta ovat niin ikään tärkeitä tekijöitä. Hyvän elämän arvoja ovat oikea ihmisarvo, hyväntahtoisuus, turvallisuus ja yhdenvertaisuus. Hyvässä elämässä toteutuu elämän tarkoitus! On elämä hyvä tai ei, jokaisella on niitä vain yksi.
Mielenterveydenkin kunto vaihtelee
Suomen Mielenterveysseuran verkkosivuilla muistutetaan, että "mielen hyvinvointi ei ole pysyvä olotila, vaan vaihtelee elämämme eri vaiheissa aivan kuten fyysinen kuntomme. Mielenterveys ei tarkoitakaan sitä, ettei elämässä ole ongelmia. Kukaan ei myöskään ole jatkuvasti aivan terve ja tasapainoinen; elämän solmukohdissa paha olo ilmenee sekä psyykkisinä että fyysisinä oireina." Mielenterveyden kanssa painiskelevat siis käytännössä aivan kaikki.
YLE-SLU -foorumissa julkistettiin myös vuodelle 2010 suunnattu suurien massojen liikuttamiseksi tähtäävä YLEn ja SLUn yhteiskampanja. Kampanja on vasta lähtökuopissaan ja sen sisältöjä vasta mietitään. YLEn toimitusjohtaja Mikael Jungner kiirehti jo heti alkumetreillä toteamaan kampanjalle sen strategisen painopisteen, että nyt halutaan saada heidätkin liikkeelle, jotka eivät tänään liiku ollenkaan. Se on viestinnällisesti valtava haaste.
Televisio saavuttaa tunnetusti valtavan määrän kansalaisia, mutta monella se mielenterveyden kuntokin on päässyt sen verran rapistumaan, että he eivät seuraa säännöllisesti edes televisiota. Nyt kannattaisikin yhdessä miettiä keinoja näiden kansalaisten tavoittamiseksi ja viestin perille saamiseksi. Viesti voisi yksinkertaisuudessaan olla, että liikkuminen on aika kivaa.
Mukavampaahan sellaista on tehdä ja sellaisessa olla mukana, joka on kivaa. Valitettavasti vain niitä liikunnan kanssa kilpailevia harrastuksia on niin paljon ja lyhyessä juoksussa niistäkin moni tuntuu sillä hetkellä kivalta.
Teksti: Marcus Ziemann, kirjoittaja on viestinnän kouluttaja, www.ziemann.fi
