Vallankahvassa Sitran yliasiamies Mikko Kosonen
 Return on Society, kuvaa yliasiamies Mikko Kosonen Sitran tuottomittaria. |
”Hyvinvointi ja kilpailukyky rakentuvat liikunnan ja terveyden päälle ja niiden varaan. Kysymys on liikunnan, hyvien ruokailutottumusten sekä terveiden elämäntapojen yhdistelmästä, jonka ei tietenkään tarvitse olla synonyymi tylsälle elämälle”, sanoo Sitran yliasimies Mikko Kosonen.
Jotta liikunta voisi vastata omalla panoksellaan niihin haasteisiin, joita tulevaisuus tuo tullessaan, on hetkittäin hyvä pysähtyä arvioimaan, millainen lähitulevaisuus on edessä.
Erinomainen kumppani tällaiseen pohdintaan on Sitran yliasiamies, kauppatieteen tohtori Mikko Kosonen – jo senkin vuoksi, että liikunta on tärkeässä osassa hänen hyvinvointimallissaan.
”Ihminen määrittää sangen paljon identiteettiään tekemisen kautta ja on tavallaan tärkeää, että tekemistä riittää, vaikka vaarallisia tilanteita ei kaipaakaan samalla tavalla kuin nuorempana”, pohtii Mikko Kosonen 52-vuotiaana toukokuussa 2009.
Eletään ajanjaksoa, joka poikkeaa sangen paljon aiemmin koetuista. Varottamatta iskenyt talouden taantuma on uhka, mutta samalla myös mahdollisuus, jonka hyödyntäminen vaatii katsomista ehkä neljännesvuosisadan verran eteenpäin.
”Uskon ja toivon, että elämme tuolloin hyvässä Suomessa. Maan etu, kansainvälinen kilpailukyky ja kansalaisten hyvinvointi ovat nykytehtävässä sydämen asioita ja tietenkin myös laissa määritellyt Sitran tehtävät.”
Uhka - mahdollisuus
Mikko Kosonen arvioi, että Suomella globalisaation ja väestön ikääntymisen keskelläkin maana isoja mahdollisuuksia.
”Nykyisessä globaalitaloudessa Suomella on ainakin kolme merkittävää vahvuustekijää, joita muilla ei ole. Ne ovat pienuus, hyvä koulutustaso ja yli yhteiskuntarajojen ulottuva yhteistyökyky. Nämä vahvuustekijät ovat toisiinsa kytkeytyneitä pienuuden kautta.”
Suomen itsenäinen historia on hyvin lyhyt, eivätkä perinteiset luokkarajat vaikuta aivan samoin kuin muualla.
”Suomessa ihmiset tehtävästä ja asemasta riippumatta keskustelevat keskenään. Näin tapahtuu sekä julkisen ja yksityisen sektorin välillä, että yli puoluerajojen.”
Pienuus tarjoaa myös helposti mahdollisuuden olla edelläkävijä. Mikko Kosonen puhuu uuden sukupolven hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisesta. Hän muistuttaa, että Yhdysvaltain tuore presidentti Barack Obamakin hakee uusia tapoja ja malleja – tavallaan uutta yhteiskuntajärjestystä.
”Vaikka pohjoismailla, Suomi mukaan luettuna, on hyvin uskottava historia hyvinvointiyhteiskunnan luomisessa, olemme myös hyvin tietoisia siitä, että 1960- ja 1970-luvuilla luotu malli on liian raskas ja kankea. Edessä on seuraavan sukupolven mallin luominen ja siinä pieni, hyvin koulutettu sekä yhteistyökykyinen kansakunta voi hyvin toimia edelläkävijänä.”
Hyvinvointipalveluista vientituote
Edellä kirjattu visio omaa myös businesspohjaa, sillä uusien hyvinvointipalvelujen muuntuminen vientituotteiksi on selkeä mahdollisuus.
”Suomi voisi olla vaikka sähköisten hyvinvointipalvelujen edelläkävijä maailmassa. Maassamme on uusia ohjelmisto- ja palveluyrityksiä, joiden konseptit leviävät maailmalle. Samalla maamme on edelläkävijä yhteiskuntamalliltaan.”
Kaiken kaikkiaan Mikko Kosonen katsoo tulevaisuuteen hyvin positiivisesti, eikä anna edes päällä leijuvien mustien pilvien pilata sitä.
”Vallitseva taloudellinen lama saattaa kymmenen vuoden kuluttua olla asia, jota silloin kiitetään. Se saattoi olla asia, joka pakotti meidät taas muuttumaan - tekemään ne rakenteelliset uudistukset, jotka olivat välttämättömiä.”
Mikko Kosonen arvioi, että näitä ovat kuntasektorilla välttämättömät päällekkäisten järjestelmien ja tehottomien rakenteiden uusiminen esimerkiksi terveydenhuollossa.
”Niiden tekeminen olisi joka tapauksessa välttämätöntä, mutta hyvinä aikoina se on vaikeaa. Nyt onnistuminen näissä uudistuksissa tarjoaa mahdollisuuden olla edelläkävijä maailmassa. Kriisin luoman uhkan tarjoama mielipideilmasto tulisi hyödyntää ja muuttaa voimatekijäksi.”
Kaiken edelläkuvatun tekemistä helpottaa, jos ratkaisuja on tekemässä fyysisesti ja psyykkisesti hyväkuntoinen kansa. Liikunta ja terveet elämäntavat voisivat hyvin olla ’tuotteita’, joita voisi ylpeänä levittää maailmalle.
”Liikunta osana hyvinvointia on ilman muuta sisäänrakennettuna edellä kuvattuun visioon”, sanoo Mikko Kosonen.
Liikunta hyvinvoinnin perusta
”Hyvinvointi ja kilpailukyky rakentuvat liikunnan ja terveyden päälle ja niiden varaan. Kysymys on liikunnan, hyvien ruokailutottumusten sekä terveiden elämäntapojen yhdistelmästä, jonka ei tietenkään tarvitse olla synonyymi tylsälle elämälle.”
Mikko Kosonen painottaa, että maamme ei voi olla modernin hyvinvointiyhteiskunnan edelläkävijä, jos väestö ei ole niin henkisesti kuin fyysisesti paremmassa kunnossa kuin nyt.
”Tilanne on huolestuttava, eikä tuore puolustusvoimain komentaja varmaankaan ole väärässä arvioidessaan, että läski on kansakunnan pahin vihollinen.”
Hän jatkaa, että lasten jatkuvasti kasvava ylipaino sekä henkinen pahoinvointi ovat suuria haasteita, jotka kytkeytyvät fyysiseen aktiivisuuteen.
”Aktiivisesti liikkuvat lapset ovat useimmiten myös henkisesti tasapainoisia ja omaavat keskimääräistä paremman itsetunnon. Tässäkin asiassa kaikki asiat kytkeytyvät toisiinsa. Kyseessä on alue, johon jatkossa tulee panostaa paljon.”
Hän toistaa, että liikunnalla ja hyvillä ruokatottumuksilla on kansantervydellisesti niin suuri merkitys, että edelläkävijyysvisio ei voi toteutua ilman, että niiden korjaamiseen suhtaudutaan vakavasti.
Traditio hyötykäyttöön
Yhtä aikaa kriittisen arvioinnin kanssa on nähtävä ne hyvät signaalit, joita myös on olemassa. Liikkumiseen on traditio; työyhteisöliikunta on nousemassa isoksi teemaksi ja urheilujärjestöjen, seurojen sekä kaupallisten toimijoiden avulla liikutetaan jatkuvasti isoja massoja.
Olisi siis olemassa hyvä pohja jalostettavaksi. Niihin talkoisiin Sitrakin voisi tulla mukaan kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden tueksi.
”Tämä kuuluu ilman muuta Sitran laajaan tehtäväkuvaan ja hyvinvointi on selkeästi vieläpä ydinaluetta”, sanoo Mikko Kosonen.
Hän arvioi, että jopa entisaikojen pakollisen hyötyliikunnan traditio olisi kaivettavissa jalostetussa muodossa esiin.
”Ehkä tämäkin muistijälki on Suomessa lähemmässä menneisyydessä kuin joillain muilla kansakunnilla, mutta turhan monta kertaa tässä yhteydessä vilahtaa sana ehkä ja olenkin huolissani yleisen aktiivisuustason heikkenemisestä.”
Mikko Kososen huolen jakavat sen todentavat lukuisat esimerkiksi puolustusvoimissa tehdyt seurantatutkimukset ja tilastot.
Uudeksi ohjelmaksi portfolioon?
Sitran roolia haasteen ratkaisussa hän ei osaa suoraan määritellä, vaikka vakuuttaakin halun olla mukana.
”Toimintatapamme on ohjelmapohjainen ja tässä olisi oikein muotoiltuna ohjelman paikka, mutta juuri nyt ohjelmaportfolio on sangen täynnä. Hallituksen kanssa on sovittu, että käynnissä on yhtä aikaa viisi muutosohjelmaa ja ainakaan vuoteen uutta ohjelmaa ei käynnistetä, vaikka tässäkin tapauksessa kyseessä olisi ison ja tärkeän satsauksen paikka”, pohtii Mikko Kosonen.
Hän tuo kuitenkin selkeästi esiin Sitran halun olla nopeallakin aikajänteellä jollain tavoin mukana talkoissa, jos hyvä veturi löytyy.
Mikko Kososen omaan historiaan haasteellinenkin liikunta ja urheilu on aina kuulunut ilman, että kilpaurheilu olisi kuitenkaan noussut määräävään asemaan. Urheilu on ollut hauska osa elämää ilman kovia tavoitteitakin.
Tavoitteellista kilvoittelua
”Olen koko elämäni ajan kilvoitellut pääosin itseni kanssa, kokematta kuitenkaan huippu-urheilua erityisen lähelle sydäntäni. Edes penkkiurheilu, aivan parhaimpia oikeastaan viihteeksi laskettavia suorituksia lukuunottamatta, ei saa tunnekuohuja aikaan”, sanoo Mikko Kosonen, joka ei kuitenkaan jousta yhtään omasta 4-5 tunnin viikoittaisesta urheiluannoksestaan.
”Otan ajan vaikka mistä, koska koen, että se on oman hyvinvoinnin ja hyvän olon kannalta ihan keskeinen asia.”
Hauskaa on, että vaikka kilpaurheilu ei sellaisenaan sytytä Mikko Kososta, kuuluvat tavoitteet tärkeänä osana hänen omaan liikumiseensa. Vielä keski-ikäisenäkin kehittyminen on hyvä motivointikeino!
”Omakohtaiset kokemukset todistavat kiistatta, miten hyvä kunto auttaa jaksamaan”, kertoo tänäänkin yli 3 000 metriä 12 minuutin Cooperin-testissä juokseva Mikko Kosonen.
Hän toivoo, että niin omat kuin yleensäkin lapset oppisivat kuinka paljon iloa liikkumisesta voi saada, ja pohtii keinoja, joilla ihmisiin voisi tartuttaa liikkeen ilon, ilman että pitäisi olla pitäjän paras kilpaurhelija, muttei ainakaan heti löydä oikeaa vastausta.
Samalla nousee esiin sana armollisuus, jonka ikä ja kokemus tuo tulleessaan. Tavoitteet voivat olla kovia, mutta mittariksi riittää peili.
Strateginen ketteryys
Mikko Kosonen on johtaja. Hän on kokenut maailman kovimpien organisaatioiden tavat toimia ja ollut niitä myös luomassa. Hän myös tietää erittäin hyvin fyysisen ja henkisen kunnon merkityksen johtoryhmätason työskentelyssä.
”Strategisen ketteryyden yksi keskeinen komponentti on johtoryhmän yhteistyökyky, jonka tulisi olla kollegiaalista ja haastavaa, mutta samalla rakentavaa ja dialogista. Joukkueurheilu kasvattaa tiimityöhön ja yksilöurheilu tuo mukaan tavoitteellisuuden ja toinen toisten kunnioittamisen elementin. Urheilussa on siis paljon johtoryhmätyöskentelyyn kuuluvia oikeita asenteita”, arvioi muun muassa Nokian menestystarinan yhdeksi pääsuunnittelijaksi arvioitu Mikko Kosonen.
Selvää on myös, että johtamistyö kaikissa organisaatioissa on hyvin rankkaa.
”Matkustaminen, pitkät kokoukset ja kova rytmi vaativat hyvää fyysistä kuntoa, jota ilman henkinen suorituskyky rupeaa laskemaan - usein kriittisillä hetkillä. Hyvä fyysinen kunto on ja tulisikin olla useiden tehtävien edellytyksenä.”
Strategisesti ketterä organisaatio tarvitsee siis strategisesti ketteriä ihmisiä, joita huonokuntoiset eivät oikeastaan voi olla.
Panos ja tuotos kunnossa
Jälleen kerran jutustelutuokio todistaa hyvin, miten tärkeä osa kansakunnan hyvinvointia liikunta on. Kuitenkaan siihen investoiminen ei aina ole ihan itsestään selvää, koska selkeitä tuotto-odotuksia euroissa mitaten ei ole tarjolla. Hyvä investointi olisi kuitenkin tarjolla.
”Ehdottomasti! Sitrassa tuottomittari on ’return on Society’ eikä ’return on investment’. Tässä jos missä investointi tuottaa koko yhteiskunnalle eli kyseessä on ihan suoraan tuottavuuteen ja hyvinvointiin kohdistuva investointi, joka ei ole keneltäkään pois.”
Mikko Kosonen summaakin, että parempaa investointia kuin terveet elämäntavat ei voi olla.
Onko siihen jotain lisättävää?
Lähde: YLE Urheilun haastattelu, Jouko Vuolle, Kuva: Sami Kulju