Kunnan ja seuran yhteistyölle ei ole valmista kaavaa
 |
Monen urheiluseuran tärkein yhteistyökumppani on kunta. Silti seuratoimijat eivät aina tiedä, miten kunta toimii ja miten kuntien kanssa toimitaan. Omassa kunnassa on tärkeää tunnistaa, mikä on se taho, joka tekee missäkin asiassa päätöksen. Erityisasiantuntija Antti Kuopila Kuntaliitosta avasi kunnan mysteeriä seuratoimijoille Kolmas lähde -ESR-koordinaatiohankkeen teemaseminaarissa toukokuun alussa.
Kunnat ovat itsehallinnollisia yhteisöjä, jotka toteuttavat kansalaisten peruspalvelut. Suomen kunnat ja niiden maantieteelliset olosuhteet ovat hyvin erilaisia. Silti kaikilla kunnilla on samat velvoitteet ja vastuut asukasluvusta riippumatta. Kunnat voivat kuitenkin organisoitua hyvin eri tavalla, ja myös toimintakulttuureissa on eroja.
”Kuntien erilainen toimintakulttuuri on haaste järjestöille. Yksi toimintamalli toimii yhdessä kunnassa, mutta toisessa ulkoisilta puitteiltaan samanlaisessa se ei toimikaan”, Kuopila sanoo.
Valtuusto valitaan suorilla vaaleilla joka neljäs vuosi. Valtuusto määrittelee yleislinjat, isot strategiset linjanvedot. Kunnanhallitus valmistelee ja esittelee asiat valtuustolle ja toteuttaa päätökset. Hallitus delegoi käytännön toteutusta lautakunnille ja edelleen viranhaltijoille ja lautakunnat ja viranhaltijat tekevät kontaktityötä kentälle. Ideaalimallin mukaan luottamuspuoli päättää ja viranhaltijapuoli toteuttaa.
Budjettikirja määrittelee kunnan tekemiset
Budjettikirjassa määritellään, mitä kunta tekee vuoden aikana. Kunnanhallitus laatii valtuuston linjausten pohjalta budjetin kehykset ja alustavat raamit lautakunnille ja edelleen viranhaltijoille. Lautakunnat tekevät omat ehdotuksensa, minkä jälkeen virkamiehet kokoavat budjetin. Valtuusto hyväksyy taloussuunnitelman seuraavalle vuodelle joulukuussa.
Kunnat avaavat budjettiaan tarvittaessa toimintavuoden aikana. Jos kunnanhallitus toteaa, että budjettia täytyy karsia, lautakunnat tekevät ehdotuksensa säästökohteista. Ne ovat loppujen lopuksi poliittisia päätöksiä ja arvovalintoja.
”Talouskriisi tulee iskemään kuntiin pahasti. Erityisesti vuodesta 2010 on tulossa todella paha. Vuosi sitten kukaan ei olisi osannut arvata, mikä tilanne on tänä päivänä. Veikkauksen ja toteutuman ero on ollut historian suurin”, Kuopila sanoo.
Yhdistysten kannattaa olla aktiivisia!
Yhdistykset tekevät yhteistyötä eniten lautakuntien ja viranhaltijoiden kanssa. Lautakuntatasolla määritellään konkreettisemmin, mitä palveluita tarjotaan sekä yhdistysten roolia palvelutarjonnassa. Yhdistyksen kannattaa olla aktiivinen viimeistään siinä vaiheessa, kun kunnan seuraavan vuoden budjetti tulee käsiteltäväksi lautakuntaan. Myös viranhaltijakontaktit ovat tärkeitä, sillä heidän pitää tietää, mitä he saavat, jos ostavat yhdistykseltä palveluita.
”Järjestöjen kannattaa pyrkiä vaikuttamaan myös kunnan strategiaan, jossa paalutetaan toimintaa seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Tätä strategiatyötä tehdään kunnissa paraikaa. Suurissa kunnissa tehdään myös toimialakohtaisia strategioita kuntastrategian alle. Jos kunta toimii tehokkaasti, se laatii oman järjestöstrategian, jossa se linjaa mitä haluaa hankkia järjestöiltä ja yhdistyksiltä seuraavan neljän vuoden aikana. Tällaista kumppanuutta on suositeltavaa ylläpitää”, Kuopila neuvoo.
Keskeisiä henkilöitä, joihin yhdistysten kannattaa olla yhteydessä strategiaan liittyen, ovat kunnan kaikki luottamushenkilöt, erityisesti valtuuston, hallituksen ja lautakuntien puheenjohtajat. Tärkeitä kontakteja ovat myös kunnanjohtaja ja sektorien toimialajohtajat.
”Omassa kunnassa on tärkeää tunnistaa, mikä on se taso, joka tekee missäkin asiassa päätöksen. Erityisesti pienissä kunnissa valtuusto tekee paljon päätöksiä. Isommissa kunnissa järjestöjen vaikutus on suurempi juuri toimialajohdon ja lautakuntien tasolla.”
Tulevaisuus tuo muutoksia
Jo nyt kuntiin kohdistuu monenlaisia muutospaineita. Väestö ikääntyy, ja ikääntyvien palvelutarve tulee lisääntymään. Muuttoliike suurille kaupunkiseudulle jatkuu ja alueiden välinen kilpailu tulee kasvamaan. Talouskriisin ohella myös ilmastonmuutos tulee lisäämään kuntien muutospaineita tulevaisuudessa.
Kunnat voivat selvitä tulevaisuuden haasteista yhteistyöllä, kuntaliitoksilla ja organisoimalla palvelujaan uudelleen.
”Jatkossa palvelut hoidetaan yhteistyössä muiden alueen kuntien kanssa. Kunta on ollut aiemmin järjestäjä ja tuottaja, mutta siitä tulee entistä enemmän järjestäjä, strateginen ohjaaja, koska sillä ei ole resursseja tuottaa itse. Kunta muuttuu omistajaksi, eli kunta järjestää mutta joku muu tuottaa. Strategiat ovat jatkossa tärkeä elementti, johon kannattaa saada jalka oven väliin”, Kuopila sanoo.
Antti Kuopila puhui liikunta-, kulttuuri- ja nuorisoalojen yhteisen Kolmas Lähde ESR-hankkeen teemaseminaarissa 5.5. Helsingissä. Seminaarin aiheena oli kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyö. Kuopilan ja muiden seminaarin asiantuntijoiden materiaaleihin voit tutustua tästä.
Teksti: Soile Koskela
