Tanja Komulainen: ”Ylirasitus ja malttamattomuus nuorten urheilijoiden riesa.”
 Tanja Komulainen Kuva: Elise Kulmala |
”Aikuistuvan urheilijan arki on kovaa. Arjen haasteiden ja harjoittelun aikaansaama kokonaisrasitus saattaa nousta liian suureksi, samalla vammariski kasvaa eikä haluttuja tuloksia saavuteta”, sanoo huippu-urheilija, liikuntalääkäriksi erikoistuva Tanja Komulainen.
Kevyt kevätjutustelu harjoituskentän laidalla Tanja Komulaisen (30 v) kanssa vahvistaa ajatuksia urheilun kokonaisvaltaisen ymmärtämisen tärkeydestä. Se ei kai ole ihme, sillä liikuntalääkäriksi erikoistuvalla aikuisella huippu-urheilijalla on paljon sanottavaa – omia kokemuksia ja työn kautta tehtyjä havaintoja.
Vain jokunen viikko sitten Portugalista harjoitusleiriltä Tampereelle Pyynikin komeisiin maisemiin kotiutunut Tanja kertoo, että jokainen leiri opettaa jotain. Tällä kertaa päällimmäinen havainto liittyy harjoitustapahtumaan prosessina.
”Olisi tärkeä ymmärtää, että harjoitukseen liittyy kaikki tekeminen majapaikasta lähtemisen ja sinne paluun välillä. Ne kaikki pitäisi myös valjastaa ominaisuuksien kehittämiseen; verryttely, venyttely, valmistavat harjoitukset, laji- ja voimaharjoitukset, jälkiverryttely, lihashuolto, ravinto. Harjoitus on kokonaisuus, jossa jokainen osa tukee toistaan ja jota pitää kyetä myös henkisesi hallitsemaan.”
Tanja Komulainen on siis huippu-urheilija. Hän haluaa heittää kiekkoa myöhemmin kesällä Barcelonan EM-kilpailuissa, edustaa Suomea Euroopan Cupissa ja parantaa viime kesänä syntynyttä ennätystään 56,82. Kuulaa hän on työntänyt 14,90.
Lajit ovat kovia voima- ja nopeuslajeja, joita ei opita muutamassa hetkessä, ja joiden hallitsemiseen monipuolinen urheileminen on - ellei välttämätöntä - niin ainakin hyvin tärkeää. Tanjalla onkin kokemusta moniotteluiden lisäksi ainakin judosta ja lentopallosta.
Tuloksia on tultava heti!
Reilun vuoden työrupeama Tampereen Urheilulääkäriasemalla UKK-instituutissa ja Tampereen Urheiluakatemian yhteyslääkärinä on ollut avartava kokemus. Urheilu on täydentänyt hyvin työtä tai työ harjoittelua, miten vain asian haluaakin nähdä. Aika on myös vahvistanut todeksi sen, että nuoren urheilijan elämä on haasteellista ja virheitä on helppo tehdä.
”Ylikuormitus ja liian haasteelliset tavoitteet ovat suuri uhka”, sanoo Tanja Komulainen.
”Nuori urheilija haluaa huipulle heti vaikka pitäisi malttaa nähdä ensi kesää pidemmälle. Myöskään kokonaisrasitusta ei tunnisteta eikä lepoon suhtauduta riittävällä vakavuudella. Pitäisi ymmärtää, että rasitus ei ole vain fyysistä. Myös kentän ulkopuoliset asiat kuormittavat.”
Tanja Komulainen listaa lukuisia asioita, jotka vievät nuoren urheilijan energiaa; taloudelliset huolet, ihmissuhteet, opiskelu – koko kova itsenäistymisprosessi. Hän sanoo, että mielen ja kehon tasapaino on menestyksen perusta.
Sanoikohan Cassius Clay alias Muhammed Ali, että vain suuret mestarit uskaltavat levätä?
”Yrityselämässä tunnistetaan esimerkiksi työnohjauksen merkitys, mutta urheilumaailmassa mentaalivalmennus nähdään liian usein jopa hävettävänä. Kuitenkin henkinen vahvuus auttaa suodattamaan väärällä hetkellä esiin nousevia usein vaikeasti hallittavia tunnekuohuja ja parantaa olennaisesti kykyä keskittyä.”
Liikuntalääketiede on Tanja Komulaiselle luonteva, muttei itsestään selvä valinta. Hän näkee liikunnan mahdollisuudet ja haluaa, että hyödyt otetaan jatkossa paljon tehokkaammin yhteiskunnan käyttöön.
Miljardit hyvinvoinnin sivutuotteena
”Kyse on ennen muuta kansalaisten hyvinvoinnista, jonka suotuisana sivutuotteena ovat miljardien säästöt. Liikunnan mahdollisuuksia ei todellakaan tunneta vielä riittävän hyvin, eikä niitä osata käyttää oikeassa mitassa lääkkeinä, vaikka ne kiistatta sellaisia ovat.”
Liikuntalääkärinä ja huippu-urheilijana Tanja Komulainen haluaisi lisätä kaikkea ennaltaehkäisevää työtä.
”Urheilijoiden terveystarkastukset ovat kaiken pohja. Urheilijan tulee tietää oma tilansa ja olla valmis tekemään harjoitteita, jotka auttavat sietämään kovaa kuormitusta. Nykyisenä vähäisen luontaisen liikkeen aikana se vain korostuu.”
Myös urheilufysioterapeuttien ja muiden kehon huollon ammattilaisten jatkuva mukanaolo on hyvin tärkeää.
Määrää – sitten laatua!
Nuorten motoriset taidot ovat yhä heikompia. Niinpä lajirajat ylittävä monipuolinen harjoittelu on yhä oleellisempaa. Kyse on ennen muuta määrällisesti riittävästä eri ominaisuuksia vahvistavasta tekemisestä.
”Vain hyvät motoriset taidot ja vahva pohja mahdollistavat esimerkiksi jääkiekossa MM-kisojen aikana peräänkuulutetun paremman taidon hankkimisen. Siinäkään suhteessa urheilu ei ole salatiedettä.”
Nykyistä urheiluakatemiajärjestelmää Tanja Komulainen kehuu. Hän sanoo sen oikealla tavalla mahdollistavan yli lajirajojen tapahtuvan kommunikaation ja tiedonvaihdon.
”Opin itse aina jotain uutta, kun katson muiden lajien harjoituksia. Viimeinen kokemus tuli kamppailulajeista, joiden kiertovoiman tuottoon keskittyvät harjoitteet ovat erinomaisia. Painimolskin tarjonta ei olisi lainkaan pahasta pikkupojille tai -tytöille.”
Siis riittävästi monipuolista tekemistä, oman kehon ja mielen tarkkailua, unta ja lepoa sekä hyvää ravintoa – kiireettömästi.
Liikuntalääketiede taitaa olla synonyymi maalaisjärjelle!
SLU:n jäsenjärjestöt ja niiden seurat saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: LUM 8 /10, SLU.fi.
