Jukka Pekkala: Haluttu tulevaisuus

Ennen tulevaisuuden kuva oli kirkas.
Nyt se näyttää tältä - toimintatavat eivät siis voi olla samat.

Kymmenen vuoden trendien tunnistaminen on mahdoton tehtävä, mutta trendien tämän hetken suunnat ovat nähtävissä, kirjoittaa SLU:n pääsihteeri Jukka Pekkala.

Suomalaisen liikunnan ja urheilun Visio2020 -valmistelun yhteydessä on sadoissa tilanteissa pohdittu, mihin suuntaan maailma on menossa.

Kymmenen vuoden trendien tunnistaminen on mahdoton tehtävä, mutta trendien suunnat ovat nähtävissä.

Yllätyksiäkin tulee. Nassim Taleb kuvaa teoksessaan Musta joutsen täysin ennakoimattomia ja vaikutukseltaan mittavia ilmiöitä. New York 11.9.2001 tai Sumatran länsirannikko 26.12.2004 kuuluvat tähän kategoriaan sekä liikuntakulttuurissamme Lahden dopingkäryt 2001.

Mikä on seuraava musta joutsen? Tämä pohdinta kuuluu ennakointityöhön, vaikka suoria vastauksia ei ole tiedossa.

Muutosvauhti on huimaava

Muutosvauhti ympärillämme on huimaava. Helposti tunnistettavia muutostekijöitä ovat muun muassa ilmastonmuutos, Aasian nousu, tietotyön ja tekniikan merkityksen kasvu, talouskriisi, ikääntyminen, kuntatalouden vaje, eriarvoistuminen, verkottuminen ja sosiaalisen median kasvu. Isoa muutosta ei voine kuvata yhtenä kokonaisuutena. Se johtuu monesta eri tekijästä, joiden yhteisvaikutus on jotain sellaista, mitä emme ole aiemmin kokeneet.

Kuinkahan moni ajatteli 1960-luvulle tultaessa, että tässä ajassa on alkamassa trendi, joka johtaa yliravitsemuksen riskiyhteiskuntaan. Maalta kaupunkiin muutettaessa ja teknologian kehittyessä ruumiillinen työ ja liikkuminen alkoivat vähentyä ja yltäkylläisyys lisääntyä. Trendi on jatkunut tähän päivään ja näyttää vain pahenevan ja liikunnan puute on iso kansanterveydellinen ongelma.

Sitran ennakointityön verkosto

Olen saanut toimia jo useamman vuoden ajan Sitran ennakointityön verkostossa. Sitran johtama Suomen Elinvoiman Lähteet –hanke kokosi viimeksi vuoden ajaksi eri asiantuntijoita ymmärtämään meneillään olevia muutostrendejä, niiden vaikutuksia ja erityisesti sitä, miten jatkossa tulisi toimia.

Suomen elinvoimalle on ehto, että siirrymme teollisen ajan rakenteista ihmis- ja ratkaisukeskeiseen palvelutalouteen.

Sitran työssä johtaminen nousi yhdeksi keskeiseksi asiaksi. Johtaminen on väline siirtää asioita käytäntöön. Totutut ratkaisutavat eivät toimi. Johtamisen ajattelutavassa ihmiset on siirrettävä ”alhaalta eteen” ja tehtävä tilaa innostukselle, sisäiselle yrittäjyydelle ja ihmisten hyvinvoinnille. Johtamisen näkökulmaa on uudistettava rakenteista ratkaisuihin, hallinnoista palveluihin ja systeemeistä ihmisiin.

Siinäpä miettimistä, mitä se tarkoittaa kunkin urheilujohtajan omalla kohdalla.


« Takaisin

Mitkä ovat liikuntakulttuurimme keskeiset muutokset ja ilmiöt seuraavan parin vuosikymmenen aikana?

10 kärjessä – oma listani - mikä on sinun listasi?

Haastan lukijan miettimään omaa kymmenen kärjessä –listaa. Ajatuksia kasaamalla voi syntyä uusia ja mielenkiintoisia mahdollisuuksia ja innovaatioita.


Liikuntakulttuurimme pirstaloituu lisää, koska erilaisiin motiiveihin voidaan keksiä uusia luovia ratkaisuja. Syntyy uusia toimijoita ja toimintaverkostoja. Monet perinteiset lajit uusiutuvat tai kuihtuvat.


Suomen kilpailuetu on yhdessä tekeminen. Yhteistyö auttaa hakemaan isompia toimintayksiköitä ja yhteisiä rakenteita. Siilo-organisaatioiden aika on ohi, verkostot ovat tulleet tilalle. Uudet innovaatiot syntyvät eri osaamisalueiden rajapinnoissa.


Ilmastonmuutos tulee määrittelemään vahvemmin liikuntakulttuuriamme. Tämä tarkoittanee erityisesti hyötyliikunnan lisääntymistä, lajien eriarvoistumista ja uusia olosuhderatkaisuja. Talviurheilulajit säilyvät, mutta harrastusmahdollisuudet keskittyvät harvempiin paikkoihin. Tulevaisuudessa ympäristöasioiden huomioon ottamista pidetään yhtä luonnollisena ja keskeisenä osana suunnittelua kuin talousbudjetointia.


Salibandyilmiö tai lumilautailu saavat seuraajia. Nuorten kehittämiä liikkumisen muotoja syntyy ja ne eriytyvät harrasteluun ja huippu-urheiluun.


Teknologia tarjoaa uusia mahdollisuuksia. Tietokonepelien, sosiaalisen median ja fyysisen aktiivisuuden yhdistäminen toteutuu arkielämässä. Virtuaaliset pelit ja kuntosalit tai virtuaalinen, fyysinen seikkailu mielikuvitusmaailmassa onnistuu joka kodin teknologialla.


Sosiaalisen median seuraavat kehitysvaiheet vaikuttavat voimakkaasti. Verkkoyhteisöt ovat yleisiä ja useat ihmiset kuuluvat sekä perinteisiin että verkkoyhteisöihin. Tämä ilmiö vaikuttanee paljon yhteisöllisyyden luonteeseen.


Huippu-urheilun suosio ja vaikuttavuus säilyvät ja se on pääosin yritys- ja ammattilaistoimintaa. Huippu-urheilijan ura on pidentynyt ja se tarjoaa mahdollisuuksia yrittäjyyteen. Liiketoiminnan ja kansalaistoiminnan raja on olemassa, mutta ne molemmat kuuluvat luonnollisena osana ihmisen elämänkulkuun. Eettiset kysymykset vaikuttavat osaltaan siihen, millaista huippu-urheilu tulevaisuudessa on.


Lissabonin sopimuksen myötä eurooppalainen liikuntakulttuuri vahvistuu ja sen vaikutukset ulottuvat meille asti. Tämän seurauksena jalkapallon asema vahvistunee myös Suomessa.


Nopea yhteiskunnan ja toimintaympäristön muutos jatkuu. Se aiheuttaa toimintatavoissa ja rakenteissa muutoksia. Tapa, jolla olemme tottuneet ratkaisemaan asioita, ei enää päde. Ennakointityön ja reagoinnin nopeus vaatii uutta osaamista ja ymmärrystä. Johtamisen merkitys organisaatioiden toiminnassa korostuu.


Henki ratkaisee. Kehityksen suuntaan ja voimaan voidaan vaikuttaa paljon. Ratkaisevaa on millaisen hengen liikuntakulttuurin vaikuttajat saavat kunakin aikakautena käyntiin: löytyykö innostusta, motivaatiota ja uusiutumishalukkuutta. Kun löytyy, löytyy meiltä myös elävä liikuntakulttuuri.

Lisää aiheesta myös tuoreimmasta Liikunta & Tiede -lehdestä.

Teksti ja kuvat: Jukka Pekkala, pääsihteeri, SLU

SLU:n jäsenjärjestöt ja niiden seurat saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: Jukka Pekkala, LUM 8 /10, SLU.fi.