Sosiaalinen media järjestöjen työkaluna – Case Koripalloliitto

SLU ja Allianssi järjestivät 25.5.”Sosiaalinen media järjestöjen viestinnässä” -koulutuksen. LUM pohti Koripalloliiton viestintäjohtaja Mika Mäkelän kanssa, mistä on hyvä sosiaalisen median viestintä tehty.

Jatkuvasti muuttuvan sähköisen median uusimmaksi elementiksi on muodostunut sosiaalinen media. Sen vaikutusvaltaa ei voida kiistää, mutta toisaalta siitä hyötyminenkään ei ole itsestäänselvyys.

Sosiaalisen median suuret mahdollisuudet liittyvät siihen, että sen jakelutavat ovat toistaiseksi maksuttomia ja käyttäjät ovat sisällöntuottajia. ”Meillä sosiaalisiin medioihin lähteminen on tuore juttu”, Koripalloliiton viestintäpäällikkö Mika Mäkelä kertoo. ”Haluamme olla mukana siellä, missä ihmiset ovat.”

Lähtölaukauksena uusille avauksille on ollut tarve innovatiiviseen viestintään. Koripalloliiton oma nettipalvelu www.basket.fi on Mäkelän mukaan erittäin suosittu (reilut 80 000 yksilöityä käyttäjää kuukaudessa), joten viestinnän muodonmuutokselle oli tilausta ja vakaa seuraajakunta.

Startti EM-karsintojen kautta

Koripalloliitto on kytkenyt sisääntulonsa sosiaaliseen mediaan elokuussa pelattaviin EM-karsintapeleihin. Niille on luotu oma teemasivu Koripalloliiton sivujen yhteyteen. Muut markkinointikanavat löytyvät Facebookista, Twitteristä ja Youtubesta. Sivuilla on hyödynnetty jakamispainikkeita. Näiden pikku nappien avulla pystyy jakamaan sivun sisällön esimerkiksi Facebook-kavereille ilman, että tarvitsee kopioida Internet-osoite ja siirtyä kokonaan toiselle sivustolle välittääkseen tiedon muille.

Koska kyseessä on Koripalloliitolle täysin uudenlainen viestintämuoto, Mäkelä painottaa oman oppimisen kehittämistä. ”Ei ole olemassa valmista mallia, jonka mukaan asiat voisi tehdä sosiaalisessa mediassa oikein”, Mäkelä kertoo. Koripalloliitto on mukana kokeilu- ja oppimishengellä. Konkreettisesti markkinoinnin toivotaan vauhdittavan karsintapelien lipunmyyntiä sekä lisäävän kiinnostusta lajiin.

Jatkuvuus ja tavoitteet tärkeitä

Mika Mäkelä pitää tärkeänä sitä, että sosiaalisten medioiden sisällön kehittämiseen on sitouduttu. Koripalloliiton sivuja päivitetään ahkerasti, ja elokuun karsintojen jälkeen on luvassa uusi muutos. Silloin kaikkien sivujen teemat uudistetaan, ja käyttäjät saavat uutta sisältöä. ”Sosiaalisen median on tuotava lisäarvoa jäsenille”, Mäkelä selkeyttää. Sosiaaliseen mediaan voi lähteä mukaan, vaikka konsepti ei olisi vielä loppuun hiottu. Yhteisöpalvelut eivät ole kotisivujen kaltaisia infopaketteja, vaan ne rakentuvat pikku hiljaa käyttäjien ja ylläpitäjien toimesta.

Lähitulevaisuudessa Koripalloliitto pyrkii luomaan aitoa vuorovaikutusta yhteisöpalveluissa. Mäkelästä tavoiteltava tila on asiakaspalvelun kehittäminen sosiaalisen median kautta. Silloin apu kulkee jäseniltä jäsenille. Siinä kiteytyy sosiaalisen median idea: yhteisön kautta muodostuu vahvoja ja luotettavia linkkejä ja byrokraattisia välivaiheita putoaa pois palveluprosessista.

Omat vahvuudet ja yhteistyö

Koripalloliiton toiminnan tehostamisen strategiaan on kuulunut jo vuosien ajan panostaminen sähköiseen viestintään ja Internetin hyödyntämiseen. Kuten monet muutkin suuret palloilulajien liitot, Koripalloliitto hoitaa sarjojensa hallinnan verkossa. ”Verkossa tapahtuvaan sarjanhallintaamme kuuluu kaikki pelit Stadista Sallaan, junnuista liigatasolle. Tätä on tehtävä palvelemaan seuroja, ei vain tehostamaan liiton sisäistä toimintaa. On lajin etu, mikäli seurat pystyvät keskittymään oleelliseen eli toimintansa kehittämiseen pelkän pyörittämisen asemesta”, Mäkelä muistuttaa.

Suuri hyöty Koripalloliitolle on ollut myös kumppanuuksista teknisen puolen taitajien kanssa. Jo kansainvälisiä ulottuvuuksia saanut sarjanhallintajärjestelmä sekä sisääntulostrategia sosiaaliseen mediaan on hoidettu ulkopuolisten apuvoimien kanssa. Sosiaalisen median konsepti kehitettiin yhdessä Avoinen kanssa, joka on järjestöjen sähköisiin palveluihin keskittynyt yritys. Avoinen ja Koripalloliiton yhteistyöhön kuului konsultointi ja tekniikan toteuttaminen. Mäkelä korostaa sitä, että järjestön tehtävänä on tunnistaa oman toiminnan avainajatukset, joiden avuksi tekniikka valjastetaan.

Haasteet perinteiden murtamisessa

Sosiaaliseen mediaan liittyy paljon haasteita. Mäkelä painottaa, että sosiaalisessa mediassa näkyminen on suhteellisen kustannustehokasta. Kulut mitataan lähinnä henkilökunnan työajassa. Oleellisin muutos liittyy toimintatapojen muutokseen, mikä vaatii organisaatiolta joustamista ja uusien asenteiden omaksumista. Haasteellisinta uuden viestinnän kannalta on pysyä ajan hermolla vuorovaikutuksen muodoista. Hyvä lähtökohta on tiedonvälitys ja palveluasenne.

Sosiaalisen median suosittuus kertoo ihmisten halusta pyrkiä vuorovaikutukseen. ”Täytyy yrittää selvittää miten ja miksi ihmiset haluavat osallistua.” Sosiaalisessa mediassa vuorovaikutuksen avoimuus johtaa myös siihen, että on oltava valmis ottamaan vastaan negatiivista palautetta ja reagoitava siihen pikaisesti ja asianmukaisesti.

Sosiaalinen media poikkeaa perinteistä myös siten, että siellä kaupallisuus on hyväksyttävä elementti. Tämä avaa uuden mahdollisuuden järjestöviestintään. Urheiluväen pitää kysyä itseltään, mihin omassa organisaatiossa uskotaan ja mitkä ovat toiminnan avainajatukset. Täytyy myös keskittää toimintaa, sillä sosiaalisessa mediassa ei pysty olemaan mukana kaikessa. ”Päättäjätasolla täytyy kuitenkin noteerata se, kuinka suuren roolin sosiaaliset mediat ovat ottaneet ja kuinka paljon ihmisten odotusarvot toiminnalle ovat muuttuneet”, Mäkelä herättelee.

Kohti avointa vuorovaikutusta

Sosiaalinen media vaatii systeemien avaamista, läpinäkyvyyden edistämistä ja vilpitöntä avoimuutta. Viestinnällisesti sosiaalinen media on horisontaalista vaikuttamista. Se poikkeaa hierarkkisesta informaatiokulusta, johon järjestötoiminnassa on totuttu. ”Tätä viestinnän muutosta olemme lähteneet opettelemaan”, Mäkelä sanoo.

Jäsenjärjestöjen täytyy oivaltaa sosiaalisen median hyödyt omista lähtökohdistaan käsin ja harjoittaa tuotekehittelyä sitä kautta. Mika Mäkelän mielestä on aiheellista pohtia, mikä on SLU:n rooli keskitettyjen työkalujen luomisessa. Pystytäänkö jäsenjärjestöjä konsultoimaan sosiaalisen median markkinoinnin, asiakaspalvelun ja vuorovaikutuksen vyyhdissä? Oivalluttajaa kaivataan, mihin SLU:ssa on pyritty alustavasti vastaaman sosiaalisen median koulutuksen muodossa.

Erilaisten teknisten apuvälineiden keskellä liikuntajärjestöjen täytyy muistaa oman toimintansa ydin, eli ihmisten saaminen lajin pariin. On saatava ihmiset innostumaan ja osallistumaan, ulos tietokoneiden äärestä. Mika Mäkelä toivoo, että sosiaalinen media on potentiaalisille harrastajille kiinnostuksenherättäjä. ”Urheilulla on mahdollisuus sähköisessä mediassa”, Mäkelä päättää viestinsä.

Teksti: Johanna Paukku

SLU:n jäsenjärjestöt ja niiden seurat saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: Johanna Paukku, LUM 8 /10, SLU.fi.