« takaisin Tulosta

Sivun sijainti: Etusivu » LUMin etusivu » Numero 8/2010 » Urheiluseuroille » Järjestöjen tuottamat palvelut voidaan määritellä yleishyödyllisiksi

Järjestöjen tuottamat palvelut voidaan määritellä yleishyödyllisiksi

Kuva: Antero Aaltonen.

Moni ei vielä tiedä, että EU-lainsäädäntö tarjoaa jäsenmailleen kansallista liikkumavaraa palveluja koskevasta kilpailulainsäädännöstä poikkeamiseen. Tätä voitaisiin kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan KANE:n selvitysten mukaan hyödyntää myös Suomessa nykyistä enemmän.

Järjestöt ovat tottuneita toimimaan aloilla, joissa ne ovat kenties ainoita palveluntuottajia. Osaaminen on kertynyt vuosien saatossa. Tämä rooli näkyy puhtaimmin sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnassa. Nyt hankintalainsäädäntö on ajanut järjestöt uuteen asemaan.

”Sellaiset palvelut, joissa julkinen etu vaatii palvelun turvaamisen kaikille tasapuolisesti, eikä tämä vapailla markkinoilla muuten toteutuisi, voidaan EU:n mukaan määritellä yleistä taloudellista etua oleviksi eli ns. SGEI-palveluiksi”, järjestöjen toimintaedellytyksiä kehittävän KANEn eli kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan varapuheenjohtaja Riitta Särkelä kertoo.

Nyt asiaa ryhdytään selvittämään KANE:n ehdotuksesta eri ministeriöiden kanssa yhteistyössä. Services of general economic interest eli SGEI-määrittelyn avulla palveluvelvoite voitaisiin antaa tietyille palveluntuottajille, kuten kansalaisjärjestölle.

Yleishyödyllisen palvelun määrittelyn saa kukin jäsenmaa tehdä itse. Tämän määrittelyn jälkeen kilpailulainsäädäntö väistyy ja kyseisen palvelun tuottamiseen voidaan myöntää valtionavustusta. SGEI-määrittelyä ei Suomessa juurikaan ole vielä tehty, vaikka se muiden muassa helpottaisi kuntia palveluiden kilpailuttamisessa.

”Määrittely ja linjaukset tehdään yhdessä ministeriöiden kanssa. Kyse on poikkeusmenettelystä, jota voidaan soveltaa vain rajatusti”, Riitta Särkelä kertoo.

Tiivistä yhteistoimintaa viranomaisten kanssa

KANE on työskennellyt reilun parin vuoden ajan tavoitteenaan yhteistyön ja vuorovaikutuksen lisääminen viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan välillä.

Aloitteet, esitykset sekä tutkimus- ja kehittämishankkeet ovat konkreettisia ja yhdistysten toimintaedellytyksiä vahvistavia.

KANE:n puheenjohtaja Jukka Pekkala SLU:sta uskoo laajan verkostotyön tuottavan parannuksia sekä pienten että suurten kansalaisjärjestöjen asemaan.

”Asioita käydään läpi koko kentän näkökulmasta, sillä useimmat epäkohdat koskettavat kaikkia järjestöjä.”

Verotus ja avustuskäytännöt, yleishyödyllisten palvelujen asema, järjestöjen toimintaedellytykset sekä tutkimustyö ja systemaattinen tiedonkeruu ovat ne keskeiset teemat, joiden ympärille haetaan poliittista tahtotilaa.

Pekkala korostaa, että yhteistyöllä on suuri merkitys laajemman ymmärryksen syntymiselle järjestöjen roolista osana hyvinvointiyhteiskuntaa. ”Vaikka neuvottelukunnan työn tulokset eivät välttämättä olekaan kovia ja taloudellisia, kokonaisnäkemystä tarvitaan.”

Eri ministeriöt ja kansalaisjärjestöjen edustajat on saatu saman pöydän ääreen käymään jatkuvaa vuoropuhelua. KANE on jo kahdesti esitellyt linjaehdotuksensa hallituksen iltakoulussa.

KANE on myös osallistunut aktiivisesti oikeusministeriön johdolla tapahtuneeseen demokratiapoliittiseen valmisteluun, jonka pohjalta valtioneuvosto teki tammikuussa periaatepäätöksen demokratian edistämisestä Suomessa. Periaatepäätökseen sisältyy useita toimenpiteitä kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten vahvistamiseksi.

”Suomalaisten järjestöjen historia ulottuu jopa 300 vuoden taakse. Tästä perspektiivistä aktiivinen ja toimiva yhteisfoorumi on hyvä saavutus”, Pekkala arvioi.

Tulevaisuudessa yhä tärkeämmäksi nousee syrjäytymisen ehkäiseminen. Jos järjestöjen rooli säilyy vahvana, myös heikoimmin pärjäävien kansalaisten mahdollisuudet selviytyä vahvistuvat.

Särkelän ja Pekkalan visiossa onkin vahva ja moniarvoinen kansalaisyhteiskunta, joka takaa vaikuttamisen ja vuorovaikutuksen kanavia kaikille tasapuolisesti.

”Nämä ovat pitkiä syklejä. Muutosten aikaansaaminen on kestävyyslaji. Kun tilanne muuttuu otolliseksi, asioita pitää rohjeta viedä eteenpäin”, Särkelä sanoo.

SLU:n jäsenjärjestöt ja niiden seurat saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: LUM 8 /10, SLU.fi


« Takaisin

Esimerkiksi näitä KANE ehdottaa:

  • yleishyödyllisille yhdistyksille selkeämpi verokohtelu
  • rahapeliyhtiöiden yksinoikeusaseman säilyttäminen
  • painopiste jatkossakin yleisavustuksissa
  • lahjoituksille verovähennysoikeus
  • julkiset avustukset nopeammin maksuun, lisäturvaksi puskurirahasto

26.5.2012 klo 03:48:23