Seuratoiminnan kehittämistuki: Päätoimisten työnohjauspäivillä puhuttivat yhteisöllisyys ja työssä jaksaminen
 Kisakallion Työnohjauspäiville osallistui noin 170 seuraihmistä. |
Huhtikuun lopussa ja toukokuun alussa kokoontuivat seuratoiminnan kehittämistuen avulla palkatut seurojen päätoimiset työntekijät sekä työnantajien edustajat Työnohjauspäiville Kuopion Rauhalahteen ja Lohjan Kisakallioon. Työnohjauspäivien teemana olivat yhteisöllisyys ja työssä jaksaminen.
Urheiluseura on työpaikkana monin tavoin haastava ja innostava toimintaympäristö. Seuran toimintaa johtavat luottamushenkilöt, joilla jokaisella on erilaista osaamista, erilaisia kiinnostuksen kohteita ja motiiveja seuratyöhön. Päätoiminen seuratyöntekijä tekee työtä ihmisten vapaa-aikaan, harrastukseen ja usein myös intohimoon liittyvän asian, liikunnan ja urheilun parissa.
Taloudellisten resurssien varmistaminen vie usein työajasta merkittävän osan toiminnanjohtajien työstä ja valmennuspäällikkö taiteilee oman ohjaamisen ja valmentamisen sekä muiden valmentajien tukemisen välillä. Päätoimisten kanssa käydyissä keskusteluissa ja työskentelyosioissa nousivat esiin haasteet työajan ja vapaa-ajan välillä.
Oman työn johtaminen sekä hyvä työskentely- ja keskusteluyhteys oman esihenkilön kanssa ovat asioita, joita seuratyöntekijöiden kannattaa pohtia ja kehittää sekä henkilökohtaisesti että myös seuran hallituksen kanssa pohtien.
Hyvän ilmapiirin rakentaminen kuin kitaran virittäminen
Tutkija Pasi Koski alusti Työnohjauspäiviä puhumalla yhteisöllisyydestä. Urheiluseura tarjoaa erinomaisen alustan hyvän yhteisöllisyyden rakentamiselle. Yhteisöllisyys ei synny kuitenkaan itsestään, vaan se vaatii pohdintaa ja suunniteltujakin tekoja. Hyvä ilmapiiri vahvistaa yhteisöllisyyden olemassaoloa, ja siksi siihen kannattaa kiinnittää huomiota.
Erilaiset yhteiset tilaisuudet ja tapahtumat, ulkoiset tunnusmerkit seura-asujen ja muiden asioiden muodossa, yhteiset tavoitteet ovat asioita jotka vaikuttavat ilmapiiriin. Koski vertasi ilmapiirin rakentamista kitaran virittämiseen. On tunnistettava erilaisia ihmisiä, erilaisia tapoja toimia ja lähestyä, kuunnella ja keskustella, vain siten voidaan saada kitara soimaan tasapainoisesti.
Tällä hetkellä laajassa keskustelussa näkyy sana uusyhteisöllisyys. Ihmiset hakevat yhteisöllisyyttä erilaisista ryhmistä ja vaikka yhteisöllisyyden kokemus olisi vahvaa ja ilmapiiri hyvä, ei ryhmässä välttämättä olla kauaa, vaan haetaan jatkuvasti uusia erilaisia yhteisöjä. Yhteisöllisyys voi olla vahvaa myös virtuaalisesti, sähköisessä maailmassa ja siksi sitäkin kannattaa perusseuratyön ohella hyödyntää.
Johtajuus ja valmistelu – työtä helpottavat tekijät!
Työnohjauspäivillä työskenneltiin lisäksi toimenkuvien mukaan jaotelluissa ryhmissä. Lasten ja nuorten ohjaus- ja valmennustehtävissä toimineet kävivät läpi erilaisia toimenkuvia sekä pohtivat laadukasta lasten ja nuorten urheilua. Aikuisliikunnan toimenkuvassa työskentelevät pohtivat mm työpaikkaliikunnan mahdollisuuksia. Toiminnanjohtajat, seurasihteerit ja muut seurahallinnon parissa työstivät hyvää hallintoa ja kuulivat ajankohtaista tietoa urheiluseuran verotuksesta.
Hyvän hallinnon työpajassa osallistujat olivat vahvasti yhtä mieltä siitä, että asioiden hyvä valmistelu ja johtajuuden selkeä näkyminen helpottavat sekä työn tekemistä että vapaaehtoisten osallistumista. Kun seuralla on palkattu työntekijä, tulee kaikkien seurassa toimivien tietää, mistä asioista työntekijä voi päättää ja mitä kuuluu toimenkuvaan, samoin kaikkien tulee tietää, keneltä työntekijä ottaa vastaan tehtäviä ja kenen kanssa työntekijä hoitaa omaan työhönsä liittyviä asioita.
Päätoimisten Työnohjauspäiville osallistui lähes 140 seuratyöntekijää sekä 70 luottamushenkilöä. Seuraavan kerran Työnohjauspäivät järjestetään keväällä 2011. Työnohjauspäivien järjestelyistä ja sisällöistä vastasivat Suomen Liikunta ja Urheilu SLU, Nuori Suomi ja Suomen Kuntoliikuntaliitto. Lisää seuratoiminnan kehittämistuesta www.seuratuki.fi .
Teksti: Sirpa Korkatti, seuratoiminnan asiantuntija, SLU
SLU:n jäsenjärjestöt ja niiden seurat saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: Sirpa Korkatti,LUM 8 /10, SLU.fi
