Tyypin 2 diabetes suurimmalta osin ehkäistävissä
![]() Ylilääkäri Timo Saaristo YLE-SLU -foorumissa. |
![]() UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari |
Diabetes on uhka ihan oikeesti – mutta torjuttavissa, sanoi Diabeteksen ehkäisyohjelmaa johtava ylilääkäri Timo Saaristo YLE-SLU –foorumissa. UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari jatkaa nyt keskustelua: "Kymmenille tuhansille uusille liikuntaryhmille tarvitaan ohjattua liikuntaa."
Diabeteksen ehkäisyohjelmaa johtava ylilääkäri Timo Saaristo sanoi YLE-SLU –foorumissa 8. toukokuuta, että suomalaisista 40 prosenttia kärsii joko diabeteksesta tai sen esiasteesta – liian moni tietämättään.
Nykyvauhdilla kansalaiset lihovat noin kilon vuodessa. Huolena ei olekaan itse sokeritauti, vaan ne siitä aiheutuvat lukuisat komplikaatiot, kuten sepelvaltimotauti, sydäninfarktit ja aivohalvaukset, jotka lisääntyvät samassa suhteessa.
Tuoreessa sosiaali- ja terveysministeriön tutkimuksessa todetaan, että liian vähäisen liikunnan kustannukset terveydenhuollolle voivat olla 200 – 250 miljoonaa euroa vuodessa.
Tarvitaan lisää ohjattua liikuntaa
UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari jatkaa keskustelua. ”Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä -tai pitäisikö jo sanoa torjunnassa - liikunnalla yhdessä ravitsemusohjauksen ja painonpudotuksen kanssa on valtava mahdollisuus. Laadukkaat kotimaiset ja ulkomaiset tutkimuksen hyvin osoittavat, että tyypin 2 diabetes on suurimmalta osin ehkäistävissä."
”Liikunta on yksi näistä ehkäisyn kulmakivistä. Kun kymmenet prosentit aikuisväestöstä ovat riskissä sairastua, tarvitaan ohjattua liikuntaa kymmenille tuhansille uusille liikuntaryhmille. Näihin liikuttamistalkoisiin tarvitaan apua laajasti koko liikuntaväestä.”
Vasankarin mukaan seurat voisivat halutessaan tuottaa laadukasta ohjattua liikuntaa ryhmissä em. kohderyhmälle ja myydä tätä palvelua perusterveydenhuollolle, erikoissairaanhoidolle, työterveyshuolloille ja muille diabeteksen ehkäisyn toimijoille.
”Toiminta voisi olla hyvinkin laajamittaista, mutta toisaalta sen pitää olla ammattimaisesti toteutettua. Hyvin toteutettuna malli voisi myös tuottaa tuloja seuroille, jotka voisivat ohjata tuottoaan muulle liikuntatoiminnalle.”
”Ehdottamani liikuttamismalli edellyttäisi myös liikuttajien kouluttamista näiden sairauksien riskitekijöitä omaavien henkilöiden liikuntaan. Mutta tällaisessa koulutuksessa ei ole kyse satojen tuntien opiskelusta, vaan pikemminkin kokeneiden ohjaajien tai valmentajien taitojen ja tietojen soveltamisesta uuden kohderyhmän hyväksi. Liikuntaväen osaamista kyllä tarvitaan ja kysytään, sillä terveydenhuollosta ei tätä liikuttamisen henkilöstöresurssia löydy."
”Ymmärrän kyllä liikuntaväen kysymyksen "meidänkö tämäkin pitäisi tehdä" ja toiminnan priorisoinnin muuhun vapaassa kansalaistoiminnassa. Mutta jos liikuntakenttä pystyy tähän haasteeseen tarttumaan ja osoittaa toimintansa tuloksellisuuden, lunastaa liikunta kerralla paikkansa yhteiskunnan keskeisimpien palvelujen joukossa”, Vasankari sanoo.
Lisätietoa terveyden kustannusvaikuttavuudesta tästä.
SLU:n jäsenjärjestöt ja niiden seurat saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: LUM 9/08, SLU.fi.


