Pois paitsiosta
 "Mimmiliigasta maailmalle". Kuva: Juha Tamminen |
Harvoin on yksittäinen turnaus vaikuttanut minkään lajin julkiseen ilmeeseen niin merkittävästi kuin vuoden 2005 naisten jalkapallon EM-lopputurnaus vaikutti suomalaiseen naisfutikseen. Pelaamalla itsensä tuossa Englannin turnauksessa aina välieriin asti naisjalkapalloilijat pelasivat lopullisesti itsensä pois paitsiosta.
Naisten jalkapalloa pelattiin ensimmäisen kerran Suomen mestaruus -tasolla vuonna 1971. Alku ei ollut mairitteleva. Sarjasta puhuttiin pitkään ”Mimmiliigana”, mikä nykypäivänä kuulostaa paitsi surkuhupaisalta, myös loukkaavalta ja halventavalta. Vai miltä kuulostaa esimerkiksi Helsingin Sanomien otsikko kesäkuulta 1971: Uhkeat mimmiliigalaiset eivät saaneet miehiä sanattomiksi?
"Jalkapalloilevat naiset saivat osakseen aikamoisia heittoja, miehinen yleisö keskittyi pelaajien fyysiseen ulkomuotoon enemmän kuin taitoihin pallon kuljettamisessa", muisteli alusta asti naisten jalkapallossa mukana ollut ministeri Elisabeth Rehn naisfutiksesta kertovan Pois paitsiosta –näyttelyn avajaisissa.
Suomen Urheilumuseossa esillä olevan näyttelyn ovat suunnitelleet entinen maajoukkuepelaaja Eveliina Sarapää ja maajoukkueen tiedottaja Hanna Vehviläinen. Vehviläinen on tutkinut naisjalkapallon muutosta ja julkaissut hiljattain aiheesta Mimmiliigasta maailmalle –kirjan yhdessä Hannu Itkosen kanssa. Vehviläisen tutkimuksen mukaan suomalaisen naisjalkapallon historia voidaan jakaa neljään osaan. Ensimmäiset kymmenen vuotta 70-luvun alusta 80-luvun alkuun kuluivat alkuinnostuksen ja organisoitumisen parissa. Seuraavan kymmenen vuoden aikana lajista saattoi puhua jo huippu-urheiluna, joskin tietyin varauksin. Kolmannessa vaiheessa 1990-luvulla lajin suosio ja harrastajamäärät kasvoivat merkittävästi ja aikaa kutsutaankin naisjalkapallon nousukaudeksi. 2000-luvulla laji on jo Suomen suosituin tyttöjen joukkuelaji. Suurista massoista ponnistaa aina joukko huipputaitavia yksilöitä, ja niin naisjalkapallon todellinen läpimurto arvostetuksi ja seuratuksi huippu-urheiluksi tapahtui todella vasta 200-luvulla, kun harrastajamäärät olivat edellisellä vuosikymmenellä pysyvästi kasvaneet.
Merkittävin yksittäinen saavutus suomalaisessa naisfutiksessa on vuoden 2005 EM-lopputurnaus. Tapaus oli historiallinen jo siksi, että koskaan aikaisemmin Suomi ei ollut selviytynyt jalkapallon arvokisoihin A-maajoukkuetasolla – eivät miehet eikä naiset. Naiset pelasivat tuolloin itsensä aina välieriin saakka. Samassa turnauksessa Suomen Anne Mäkinen valittiin kisojen Kultaiseksi pelaajaksi. Näillä saavutuksilla oli suuri merkitys, kun Suomelle myöhemmin myönnettiin vuoden 2009 EM-kisat.
Tänä kesänä pääsemme siis seuraamaan Euroopan parasta naisjalkapalloa Suomessa. Tilaisuus on ainutkertainen, sillä tämä on ensimmäinen kerta, kun Suomessa järjestetään aikuisten jalkapallon arvoturnaus. Kotiyleisö odottaa omiltaan vähintään neljän vuoden takaista menestystä. Kävi kisoissa tuloksellisesti miten tahansa, yksi asia on jo saavutettu. Suomalainen naisjalkapallo on pelattu pois paitsiosta.
Naisten jalkapallon EM-lopputurnaus
|
Pois paitsiosta – naisten jalkapallomaajoukkueen tarina Suomen Urheilumuseossa 16.5.–27.9.2009. Näyttely juhlistaa naisten maajoukkueen lähes 40-vuotista taivalta sekä Suomessa järjestettävää EM-lopputurnausta. Näyttelytiedot tästä.
Mimmiliigasta maailmalle – Tutkimus suomalaisen naisjalkapalloilun muutoksesta - teoksen kirjoittajat ovat liikuntatieteiden maisteri Hanna Vehviläinen ja liikuntasosiologian professori Hannu Itkonen. Kirjaa voi tilata täältä.
Teksti: Petra Manner
