EU-vaaliehdokkaat: EU:n liikuntapolitiikassa painotettava hyvinvointia ja liikunnan kansalaistoimintaa

Ehdokkaita tapaa Naisten Kympillä.

Parlamenttivaaliehdokkaista kolmannes vastasi SLU:n kyselyyn Euroopan unionin liikuntapolitiikasta. Vastauksia tuli jokaisesta eduskuntapuolueesta.

Aktiivisimmin kyselyyn osallistuivat sosialidemokraattien ja kokoomuksen ehdokkaat, vähiten vastauksia tuli perussuomalaisilta ja kristillisdemokraateilta.

LUM julkaisi kyselyyn osallistuneen 42 ehdokkaan vastaukset.

Kansanterveydellinen
merkitys korostuu

SLU kysyi ehdokkaiden näkemyksiä Euroopan komission julkaisemasta urheilun valkoisesta kirjasta. Valkoisen kirjan teemoina ovat urheilun yhteiskunnalliset tehtävät, urheilun taloudellinen merkitys ja urheilualan organisoituminen. Euroopan parlamentti hyväksyi toukokuussa 2008 raportin urheilun valkoisesta kirjasta ja sen toimintaohjelmasta.

Ehdokkaat pitivät urheilun valkoisen kirjan raportin tärkeimpinä tavoitteina terveyttä edistävää liikuntaa ja liikunnan kansanterveydellistä merkitystä, johon sisältyy myös taloudellinen näkökulma. Ehdokkaat korostivat liikunnan yhteiskunnallisten tehtävien ja merkityksen huomioimista sekä vapaaehtoisen kansalaistoiminnan tärkeyttä.

Useita mainintoja saivat tasa-arvonäkökulma, rasismin ja syrjinnän vastainen taistelu, kestävä kehitys taistelussa ilmastonmuutosta vastaan ja urheilun erityispiirteiden tunnustaminen. Muutama ehdokas mainitsi dopingia vastaan taistelemisen, seuratoiminnan taloudellisen vakauden ja jatkuvuuden tärkeyden sekä koulujen roolin vahvistamisen lasten ja nuorten innostamisessa liikunnalliseen elämäntapaan.

Jotkut korostivat, että raportissa on useita hyviä tavoitteita ja että itse raportin aikaansaaminen on jo ollut hieno saavutus. Useat vastaajat muistuttivat, että urheilu on paljon muutakin kuin huippu-urheilua. Valkoisen kirjan myötä urheilu nähdään entistä paremmin osana eurooppalaista politiikkaa.

Kansalaistoiminnan näkymät
valoisat mutta haasteelliset

Urheilun eurooppalaisen mallin mukaan kansalaistoiminta ja ammattilaisurheilu toimivat samoissa rakenteissa ja samoilla arvoilla. Pohjoismainen urheilujärjestelmä perustuu vapaaehtoiseen kansalaistoimintaan. Euroopan unionissa on 700 000 urheiluseuraa.

Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus jakoi vastaajat kahteen leiriin. Useimmat suhtautuivat toiveikkaasti kansalaistoiminnan tulevaisuuteen eivätkä olleet erityisen huolissaan. Monet niistä, jotka näkivät tulevaisuuden valoisana, olivat kuitenkin huolissaan kaupallisen ja ammattimaisen urheilun kasvavasta roolista sekä siitä, että nyky-yhteiskunnan lyhytjännitteinen ilmapiiri saattaa tehdä pyyteettömän talkootyön vähemmän houkuttelevaksi toimintamuodoksi.

Talkootyön verottaminen ja rahapelimonopolin mahdollinen murtuminen sekä yleishyödyllisyyden käsitteen määrittely nousi monen vastaajan huolenaiheeksi. Kansalaistoiminta tarvitsee taloudellista ja henkistä tukea, todettiin monessa vastauksessa. Kansalaisjärjestöjen roolin toivottiin voimistuvan entisestään EU-tasolla.

Monessa vastauksessa korostui näkemys, jonka mukaan kansalaistoiminta ja ammattilaisurheilu eivät kovin hyvin ja luontevasti sovi yhteen. ”Kaikki pelaa” -periaatteen noudattaminen on vaikeaa, jos tärkein tavoite on kehittää huippuja ja tähdätä mahdollisimman moneen voittoon. Monet ehdokkaat kehuivat suomalaista ja pohjoismaista kansalaistoimintamallia ja osa suositteli sen käyttöönottoa muissakin unionin jäsenvaltioissa.

Lasten ja nuorten liikunnan
lisääminen tärkeää

Eurooppalaisten hyvinvointia ja terveyttä voidaan lisätä liikunnan avulla. EU:n urheilusta vastaavat ministerit hyväksyivät joulukuussa 2008 unionin terveyttä edistävän liikunnan suositukset. Ehdokkailla oli varsin erilainen näkemys siitä, mitkä näistä terveyttä edistävän liikunnan suosituksista ovat tärkeimpiä: oleellisinta on, että suositukset muuttuvat käytännön toimiksi.

Lasten ja nuorten (koulu)liikunnan lisääminen sai monta mainintaa, samoin hyötyliikunta ja työpaikkaliikunta. Työmatkaliikunta, urheiluseurojen tukeminen ja ikääntyvien ihmisten aktivoiminen saivat myös mainintoja.

Monet ehdokkaat korostivat liikunnan säännöllisyyden merkitystä. ”Liikuntaa kaikille” -periaate mainittiin monissa vastauksissa hyvänä julkisen tuen ohjaamisperusteena: tuki ohjataan järjestöille, jotka liikuttavat mahdollisimman suuria väkijoukkoja. Kaikkien mahdollisuus osallistua suoritustasosta ja liikuntakyvystä riippumatta nousi myös esiin.

Yhdyskuntasuunnittelun rooli liikunnan edistämisessä ja poikkihallinnollinen, horisontaalinen yhteistyö nostettiin esiin hyvinä esimerkkeinä uudenlaisista toimintatavoista, samoin terveellisiin elämäntapoihin kannustaminen esimerkiksi verotuksen, työpaikalla ansaittavien kannustimien tai vakuutusbonusten keinoin. Kansalliset toimintaohjelmat ovat yksi keino edistää suositusten toteutumista.

Kansalliselle rahapelijärjestelmälle
voimakasta tukea

Kaikki kyselyyn vastanneet olivat periaatteessa kansallisten rahapelijärjestelmän säilyttämisen kannalla, muutama tosin hieman varauksella. ”Ei tiedetä, mitä tapahtuisi, jos pelimarkkinat vapautettaisiin”, ”kaikki riippuu siitä, millaisilla säännöillä rahapelijärjestelmät toimivat”, ”pitkällä tähtäimellä voidaan luopua monopolista ja siirtyä toimilupamaksujärjestelmään, luopuminen tehtävä niin, että nykyisen järjestelmän etuja ei jouduttaisi uhraamaan”, ”en kannata säilyttämistä jos tuotto ohjataan muualle”, kuuluvat kriittiset vastaukset.

Rahapelimonopolia kannattavat ehdokkaat perustelivat tukeaan muun muassa sillä, että tämän järjestelmän avulla rahapelien tuotot ohjautuvat yhteiskunnallisesti tärkeisiin kohteisiin, kuten liikuntaan ja kansanterveyteen, eivätkä yksityisten pelinjärjestäjien tileille. Rahapelejä järjestävät tahot huolehtivat monopolijärjestelmässä myös peliongelmien ennaltaehkäisystä ja hoidosta.

Euroopan parlamentti hyväksyi 10.3.2009 äänestyksessään MEP Christel Schaldemosen online-rahapelaamista koskevan oma-aloitemietinnön. Tämän mukaan online-rahapeleihin ei tarvita EU-tason säätelyä vaan jäsenvaltiot voivat valvoa kansallisesti rahapelimarkkinoitaan.

Ehdokkaiden oma liikunta
jää kampanjavauhdissa vähiin

Ehdokkaiden oma liikunta vaikuttaa vastausten perusteella jäävän ymmärrettävästi vähäiseksi vaalikampanjan aikana. Kaikilla vastanneilla tuntuu olevan joitain lajeja, joita mielellään harrastavat kun aikaa on. Monet ehdokkaat ovat valjastaneet liikunnan jollain tavalla vaaliteemakseen tai muuten osaksi kampanjaansa esimerkiksi erilaisten liikuntatapahtumien avulla. Moni ehdokas on tukijoukkoineen osallistumassa esimerkiksi Naisten Kympille sunnuntaina 31. toukokuuta 2009.

SLU:n visio Parlamentin kaudelle:
”Hyvinvoiva eurooppalainen”

SLU:n visiona Euroopan parlamentin tulevalle kaudelle on ”Hyvinvoiva eurooppalainen - aktiivinen ja kilpailukykyinen Eurooppa”. Eurooppalaisten hyvinvointia, terveyttä ja kilpailukykyä voidaan lisätä liikunnan avulla. Vapaaehtoisen kansalaistoiminnan ja yleishyödyllisten yhteisöjen asema Euroopan unionissa tulee turvata. Urheilusta vastaavien ministereiden vuonna 2008 hyväksymiä terveyttä edistävän liikunnan suosituksia on vietävä käytäntöön unionissa ja sen jäsenvaltioissa. Urheilun uusia eettisiä haasteita on selvitettävä ja ratkaistava. Samoin on vaikutettava yhteisesti, että rahapelien kansalliset järjestelmät voidaan säilyttää.

SLU on esitellyt tavoitteita suomalaisille eduskuntapuolueille, linjannut toimintaa yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa ja laatinut kyselyn Euroopan parlamentin vaalin ehdokkaille Suomessa.

Euroopan parlamentin rooli liikunnan ja urheilun eteenpäin viejänä Euroopan unionissa on keskeinen. Urheilujärjestöt toivovat Lissabonin sopimuksen hyväksymistä. Sopimuksen myötä unionin toimivaltaan tullaan lisäämään urheilu. Lissabonin sopimuksen urheilun teksti korostaa päätöksenteon läheisyysperiaatetta ja urheilun erityispiirteitä. On välttämätöntä, että urheilun säännöt, rakenteet ja luonne huomioidaan unionissa.

Eurooppalaiset urheilujärjestöt ENGSO on vienyt samoja teemoja eteenpäin vaikuttaen Euroopan parlamentin poliittisiin ryhmiin ja kansallisesti eri EU-jäsenvaltioiden ehdokkaisiin. SLU toimii yhteistyössä ENGSO:n, Brysselissä toimivan Euroopan olympiakomiteoiden EU-toimiston kanssa ja Euroopan kansallisten rahapelijärjestöjen (EL) kanssa.

SLU kysyi toukokuussa 2009 ehdokkaiden mielipiteitä Euroopan unionin liikuntapolitiikasta. Vastauksia tuli 30 prosentilta ehdokkaista ja jokainen eduskuntapuolue oli edustettuna vastauksissa. Liikunnan ja Urheilun Maailma -verkkolehdessä (www.slu.fi/lum) on julkaistu kaikkien kyselyyn osallistuneiden ehdokkaiden vastaukset kokonaisuudessaan.

Lisätietoja:

Terhi Heinilä, kansainvälisten asioiden päällikkö, SLU, terhi.heinila@slu.fi

Laura Andersson, erityisasiantuntija, SLU, laura.andersson@slu.fi

Euroopan komission julkaisema urheilun valkoinen kirja tästä.

EU:n urheiluministereiden hyväksymiin unionin terveyttä edistävän liikunnan suosituksiin tästä.

Euroopan parlamentin hyväksymästä MEP Christel Schaldemosen online-rahapelaamista koskevasta oma-aloitemietinnöstä laadittuun lehdistötiedotteeseen tästä.

SLU:n jäsenjärjestöt ja niiden seurat saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: LUM 9/09, SLU.fi.