Monimediallisuus haasteena mediasopimusten laatimisessa

Sopimuspäällikkö Päivi Moore

Lakimies Kirsi-Marja Okkonen.

Yksinkertaisimmillaan mediasopimus vastaa kysymyksiin kuka, mitä, miten, missä, milloin - ja entä ellei toimitakaan sopimuksen edellyttämällä tavalla.

Perinteisten viestinten rinnalle kehittyy jatkuvasti uusia mediakanavia, mikä aiheuttaa haasteita urheilutapahtumien välittämisestä tehtävien sopimusten laadintaan.

Aiheesta alustivat SLU-talolla Yleisradio Oy:n sopimuspäällikkö Päivi Moore ja lakimies Kirsi-Marja Okkonen.

Monimediallisuus haastaa mediasopimusten laadinnan

Viestinnän kenttä on muuttunut voimakkaasti viime vuosina. Televisio ja radio ovat saaneet rinnalleen internetin sekä muita jakelumuotoja, joiden kautta kuvaa eri tapahtumista välitetään. Urheilutapahtumien seuraaminen internetistä on herättänyt paljon kiinnostusta.

Eri jakelukanavien huomioon ottaminen on ollut kirjavaa laadittaessa mediasopimusta. SLU käynnisti laajapohjaisen työryhmän syksyllä 2008 valmistelemaan urheilujärjestöjen käyttöön mediasopimusten suositus- ja tarkistuslistaa. Työryhmän jatkotyöskentelyn ansiosta on nyt myös syntymässä mediasopimusmalli.

”Työryhmän tarkoituksena on ollut edistää kaikkien osapuolten niin urheilujärjestöjen kuin tuottajatahojenkin yhteistä etua”, korostaa SLU:n viestintäjohtaja Eila Ruuskanen-Himma. Hän muistuttaa, että yhteisiä hyviä käytäntöjä luomalla vastataan parhaiten muuttuvan mediakentän ja lainsäädännön aiheuttamiin haasteisiin.

Ennakoinnilla vältetään sudenkuopat

Yleisradio Oy lakimies Kirsi-Marja Okkonen kehottaa niin tavallisten kuin mediasopimusten laadinnassa solmimaan aina kirjallisen sopimuksen, jolloin molempien osapuolten oikeudet ovat varmimmin suojattuina.

"Sopimuksen ei tarvitse olla sisällöltään monimutkainen. Yksinkertaisimmillaan sen tulee vastata kysymyksiin kuka, mitä, miten, missä, milloin ja entä ellei toimitakaan sopimuksen edellyttämällä tavalla. Sopimuksen tulee olla kaikkien osapuolten ymmärrettävissä”, Okkonen sanoo.

YLE:n sopimuspäällikkö Päivi Moore korostaa, että urheilutapahtuman järjestäjän tulisi ennakolta miettiä mahdollisimman tarkkaan, miten tapahtuman välittäminen yleisölle on järkevintä tehdä. Tapahtuman järjestäjän olisi syytä jo tarjouspyyntövaiheessa yksilöidä ja ennakoida tarpeet tapahtuman välittämiselle esimerkiksi internetissä sekä tapahtumasta tehtävien taltiointien käyttö tulevaisuudessa.

”YLE:n tuottamaa materiaalia ei pääsääntöisesti voi näyttää suoraan esimerkiksi järjestön nettisivuilla, vaan se jää ainoastaan yle.fi –sivustoille, jotka voi linkittää järjestöjen sivuille”, Kirsi-Marja Okkonen sanoo.

Järkevintä on ennakoida ja sopia mahdollisimman yksityiskohtaisesti välittämisestä ja tallenteiden käytöstä; esimerkiksi tallenteiden luovutusoikeuksista on aina sovittava erikseen.

Okkonen korostaa, että koskaan ei voida luovuttaa eteenpäin enempää oikeuksia kuin itse hallitaan. Osapuolten on oltava siis hyvin perillä siitä, mitä oikeuksia esimerkiksi ohjaajalta on hankittu ja toimittava hankittujen oikeuksien puitteissa.

Huomiota musiikkiin ja mainosten sijoitteluun

Musiikin käyttäminen lähetyksissä aiheuttaa haasteellisia tilanteita. SLU on solminut Teoston ja Gramexin kanssa sopimuksen musiikin käytöstä mutta nämä sopimukset eivät kata lähetyksissä käytettävää musiikkia. ”SLU:n sopimus tekijänoikeusjärjestöjen kanssa kattaa ainoastaan esimerkiksi ottelu-, koulutus ja harjoittelutilanteet”, Eila Ruuskanen Himma sanoo.

Pääsääntoisesti tuottajayritykset hankkivat tarvittavat luvat musiikin esittämiselle mutta ongelmallisen tilanteen voi aiheuttaa niin sanottu taustamusiikki esimerkiksi jääkiekko-ottelussa. ”Maalitunnisteet, mikäli ne ovat yksittäisiä ääniefektejä, voidaan lukea pois mutta mikäli tiettyä kappaletta soitetaan maalitunnisteena lähetyksessä onkin tilanne ongelmallisempi”, Kirsi-Marja Okkonen arvioi. Tuottajayritykset huolehtivat yleensä lupien hankkimisesta, mutta järjestöjen on oltava huolellisia tuottaessaan itse lähetyksen, jossa käytetään musiikkia.

Mainonta on musiikin ohella tärkeässä roolissa urheilutapahtumissa. Lähetyksissä näkyvien mainosten sijoittelu voi kuitenkin aiheuttaa ongelmia. Mainokset eivät voi olla liian hallitsevassa roolissa. Suomessa lainsäädäntö, kuten laki televisio- ja radiotoiminnasta, rajoittaa mainontaa.

Kirsi-Marja Okkonen korostaa, että mainokset eivät saa olla etualalla tai häiritä tapahtumaa. Mainonnasta on myös annettu kansallisia ja kansainvälisiä ohjeita sekä suosituksia. Esimerkiksi EBU:n määräyksissä kentällä tai taustaseinämissä olevia mainoksia ei sää lähetyksessä kuvata tarkoituksellisesti tai toistuvasti.

Lyhyet uutisotteet tekijänoikeuslakiin

Vuoden 2010 alusta voimaan tulevat säännökset lyhyistä uutisotteista, joiden tarkoituksena on yleisön tiedonsaannin turvaaminen ajankohtaisista aiheista. Säännökset tulevat mahdollistamaan toisen lähettäjäyrityksen signaalin käyttämisen yleisöä suuresti kiinnostavan tapahtuman uutisoinnissa.

”Lyhyitä uutisotteita tullaan käyttämään paljon nimenomaisesti urheilutapahtumista”, arvioi lain valmistelutyötä seurannut Okkonen. Lausunnolla olevan hallituksen esityksen mukaan oikeus lyhyen uutisotteen näyttämiseen olisi vasta tapahtuman, esimerkiksi ottelun, päättymisen jälkeen. Aineistoa saa käyttää ainoastaan uutisointitarkoituksessa ja esimerkiksi ohjelmat, jotka koostuvat maalikimaroista sekä kilpailujen kohokohdista eivät tätä tarkoitusta täytä.

Lisätietoa:

Mediasopimusten suositus- ja tarkistuslista tästä.
Tekijänoikeuslaista tästä.
Laki televisio- ja radiotoiminnasta (744/1998) tästä.
Televisioyleissopimuksesta tästä.
AV-direktiivin voimaansaattamisesta tästä.
Kansainvälisten lähetysten mainonnassa noudatetaan pääsääntöisesti EBU:n ja kansainvälisen liiton keskenään sopimia säännöksiä
SLU:n, Teoston ja Gramexin sopimuksesta tästä.
Lista yhteiskunnallisesti merkittävistä urheilu tapahtumista tästä.
Sponsoritunnisteiden käytöstä tästä ja tästä.

SLU:n jäsenjärjestöt ja niiden seurat saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: LUM 9/09, SLU.fi.