Seura työnantajana

Suurin osa liikunnan ja urheilun kansalaisjärjestöjen työstä tehdään vapaaehtoisten voimin talkootyönä. Rajanveto talkootyön ja työsuhteessa tehdyn työn välillä on kuitenkin ollut ongelmallinen esimerkiksi, kun talkoolaisille on korvattu matkakuluja. Toisaalta työvoimaviranomaiset ovat voimakkaasti tukeneet kolmannen sektorin työllistämismahdollisuuksia. Oleellinen kysymys onkin, koska seuran ja työntekijän välinen suhde on työsuhde. Työsuhde ratkaisee kysymyksen, onko seura työnantaja ja sovelletaanko työlainsäädännön normeja vai ei.

Monista asioista on mahdollista sopia myös työehtosopimuksissa. Liikunnan ja urheilun alalla työehtosopimukset on tehty valtakunnallisien ja alueellisien liikuntajärjestöjen työntekijöille. Tietoa Urheilutyönantajat ry:stä ja työehtosopimus löytyvät Elinkeinoelämän keskusliiton sivuilta.

Työehtosopimus on sopimus vähimmäisehdoista, joita työsopimuksessa tai työsuhteessa noudatetaan. Lisäksi työehtosopimusjärjestelmä sisältää neuvottelujärjestelmän erimielisyyksien ratkaisemiseksi.

Keskitetyt ratkaisut ja yleiset sopimukset (tulosopimukset) tehdään työnantajien keskusjärjestön ja palkansaajien keskusjärjestön kesken.

Seuraavan tason sopimukset eli varsinaiset työehtosopimukset tehdään työnantajaliiton ja ammattiliiton kesken.

Yksityiskohtaisemmista työn ehdoista sovitaan paikallisissa sopimuksissa (talokohtainen sopimus). Paikalliset sopimukset tehdään työnantajan ja työntekijän edustajien kesken. Työntekijöiden neuvottelijana toimii sen ammattiliiton paikallisyhdistyksen luottamusmies, jonka liiton kanssa työnantajalla on työehtosopimus. Jos sellaista luottamusmiestä ei ole, työntekijät valitsevat keskuudestaan luottamusvaltuutetun.

Tässä yhteydessä pitäydytään pitkälti lain määräyksissä eli seuratyönantajan tehtävissä.