Vuosilomat ja muut vapaat
Vuosilomia koskevat perussäädökset löytyvät vuosilomalaista (162/05). Vuosilomalaki määrittelee työntekijän minimiedut, joista ei sopimalla voida poiketa. Työntekijän kannalta paremmista ehdoista voidaan sopia ja työehtosopimuksissa onkin usein sovittu lomiin liittyvistä kysymyksistä. Tässä käsitellään kuitenkin vain vuosilomalain määräyksiä.
Vuosilomalain tärkeät käsitteet:
- Lomanmääräytymisvuosi on 12 kuukauden ajanjakso 1.4 - 31.3.
- Lomakausi on ajanjakso 2.5. - 30.9.
- Arkipäiviä ovat muut viikonpäivät kuin sunnuntait, kirkolliset juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, juhannusaatto, pääsiäislauantai ja vapunpäivä
- Täysi lomanmääräytymiskuukausi tarkoittaa kalenterikuukautta, jolloin työpäiviä on vähintään 14 kappaletta. Jos työntekijä on sopimuksen mukaan työssä vähemmän kuin 14 päivänä kuukaudessa tai vain osa kalenterikuukausista sisältää 14 työssäolopäivää, täysi lomanmääräytymiskuukausi on kuukausi, jolloin työntekijä on ollut työssä tai työssäolon veroisia tunteja on enemmän kuin 35 työtuntia kuukaudessa
- Työssäolon veroisena aikana pidetään työstä poissaoloaikaa, jolta työnantaja on lain mukaan velvollinen maksamaan palkkaa esim. vuosiloma-aika. Työssäolon veroista aikaa on myös mm. sairasloma-aika (enintään 75 päivää), äitiys- isyys- ja vanhempainvapaa-aika, lomautusaika (enintään 30 päivää), opintovapaa-aika (enintään 30 päivää) ja reservin harjoitusaika. Täydellinen lista on vuosilomalain 7 §:ssä.
Myös työntekijällä, joka sopimuksen mukaan tekee kaikkina kalenterikuukausina työtä alle 14 päivää tai 35 tuntia, on työsuhteen kestäessä oikeus saada vapaata kaksi arkipäivää kultakin työsuhteen kalenterikuukaudella. Vapaan ajalta työntekijä saa lomakorvauksen.
Lähtökohtaisesti työnantaja määrää kaikissa tapauksissa vuosiloman ajankohdan kuultuaan työntekijää. Vuosilomasta on 24 arkipäivää sijoitettava lomakaudelle (kesäloma 2.5 - 30.9). Jos loman antaminen lomakaudella aiheuttaa kausiluonteisessa työssä olennaisia vaikeuksia työnantajan toiminnalle, kesäloma voidaan antaa lomakauden ulkopuolella saman kalenterivuoden aikana (2.1 - 31.12).
Vuosilomien sijoittamisesta voidaan sopia laajasti. Yhdessä voidaan sopia, että loma pidetään minä aikana hyvänsä sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu ja päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua. (Esim. koko vuoden 2009 kesäloma voidaan sopia pidettäväksi 2.1.2010 - 30.4.2010 välisenä aikana.) Lisäksi 12 arkipäivää ylittävä osa voidaan sopia pidettäväksi 2.5.2010 - 30.9.2010 välisenä aikana eli vasta seuraavana lomakautena.
Määräaikaisessa työsuhteessa voidaan sopia, että lomakorvauksia ei makseta, vaan kerrytetään vuosilomaa, joka käytetään tulevassa määräaikaisessa työsuhteessa.
Lisäksi 18 arkipäivää ylittävä osuus voidaan sopia pidettäväksi säästövapaana. Työntekijällä on edelleen subjektiivinen oikeus säästää 24 arkipäivää ylittävä osuus. Työntekijän aloitteesta voidaan 24 arkipäivää ylittävä loman osuus (ns. viides lomaviikko) käyttää lyhennettyyn työaikaan. Vuosiloman poikkeavasta käytöstä on aina sovittava kirjallisesti.
Esimerkkejä
Työntekijän talviloma alkaa pääsiäisen alusviikon maanantaina ja päättyy seuraavan viikon tiistaina. Vuosilomapäiviä ovat maanantai, tiistai, keskiviikko ja torstai sekä seuraavan viikon tiistai. Vuosilomapäiviä eivät ole pitkäperjantai (kirkollinen juhlapäivä), pääsiäislauantai (erikseen vuosilomalaissa mainittu), pääsiäispäivä (sunnuntai ja kirkollinen juhlapyhä) ja toinen pääsiäispäivä (kirkollinen juhlapyhä).
Jos työntekijä sairastuu ennen loman alkua, on asiasta ilmoitettava työnantajalle ja esitettävä lääkärintodistus, jolloin lomaa on siirrettävä, jos työntekijä näin pyytää. Jos työntekijä sairastuu loman aikana, on asiasta viipymättä ilmoitettava työnantajalle. Työntekijän pyynnöstä yli seitsemän päivää kestävää sairautta tai tapaturman aiheuttamaa työkyvyttömyysaikaa ei lasketa vuosilomaksi. Työnantaja voi edellyttää lääkärintodistuksen esittämistä.