Jäsenyys seurassa
 |
Seura on jäsentensä summa. Hyvä seura on enemmän kuin jäsentensä summa. Jäsenet järjestävät toimintaa, jäsenet liikkuvat, jäsenet päättävät ja jäsenet maksavat. ”Seura olemme me!” Lause on hyvän seuran keskeisiä oivalluksia. Seurassa ei ole asiakkaita tai kuluttajia. Seurassa on jäseniä, jotka ovat tilanteesta riippuen monissa eri rooleissa jopa yhtä aikaa.
Jäsenyyden synty ja päättyminen
Sen, joka haluaa liittyä yhdistykseen, tulee ilmoittaa asiasta yhdistykselle. Tässä kappaleessa yhdistyksillä tarkoitetaan seuroja ja liittoja, joiden jäseninä ovat yksityishenkilöt tai seurat. Periaatteet ovat samat. Jäseneksi ottamisesta päättää yhdistyksen hallitus, jollei säännöissä ole toisin määritelty. Jäsenyyden synnyn edellytyksiä on siis kaksi, joiden molempien on toteuduttava. Jäseneksi liittyvän on ilmaistava tahtonsa liittyä jäseneksi ja yhdistyksen tehtävä hyväksyvä päätös jäseneksi ottamisesta.
Jäsen voi erota yhdistyksestä omalla ilmoituksellaan tai yhdistyksestä voidaan myös erottaa jäseniä niillä perusteilla, jotka yhdistyksen säännöissä on määritelty. Lisäksi yhdistyslaissa on kolme yleistä erottamisen perustetta: jäsen ei ole täyttänyt velvoitteitaan yhdistystä kohtaan, jäsen on toimillaan vahingoittanut yhdistystä tai jäsen ei enää täytä jäsenyyden ehtoja. Yhdistyksen säännöissä voidaan määrätä, että yhdistys voi katsoa jäsenen eronneeksi yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa säännöissä määrätyn ajan maksamatta.
Jäsenen erottamisesta päättää yhdistys kokouksessaan, jollei säännöissä ole toisin määrätty. Päätöksessä on mainittava erottamisen syy. Jäsen voi yhdistyksen kokouksessa äänestää itseään koskevassa erottamisasiassa. Ennen päätöksen tekemistä asianomaiselle jäsenelle on muutoin varattava tilaisuus selityksen antamiseen paitsi silloin, jos erottamisen syynä on jäsenmaksun maksamatta jättäminen. Jos erottamisesta sääntöjen mukaan päättää hallitus, voidaan säännöissä määrätä, että jäsenellä on oikeus saattaa erottaminen säännöissä määrätyssä ajassa yhdistyksen kokouksen ratkaistavaksi.
Korkeimman oikeuden ratkaisu 1993:107 koskee jäsenen erottamista aikidoseurasta. KKO ja raastuvanoikeus olivat samaa mieltä siitä, että jäsenen toiminta yhdistyksessä oli ollut sellaista, että yhdistyksen hallitus on perustellusti voinut katsoa hänen vahingoittaneen yhdistyksen toimintaa. Näin ollen KKO kumosi hovioikeuden tuomion, jossa oli katsottu yhdistyksen kokouksen päätös jäsenen erottamisesta yhdistyksen jäsenyydestä pätemättömäksi.
Jäsenluettelo
Yhdistyksen jäsenistä hallituksen on pidettävä luetteloa. Luetteloon merkitään yhdistyslain mukaan kunkin jäsenen täydellinen nimi ja kotipaikka. Yhdistyksen jäsenelle on varattava tilaisuus tutustua niihin tietoihin, jotka yhdistyslain mukaan on merkitty jäsenluetteloon. Jäseneltä ei tätä oikeutta voida evätä millään perusteella. Jäsenrekisteristä ei kuitenkaan tarvitse antaa otetta tai jäljennöstä.
Jäsenluettelossa voi olla myös muita tietoja jäsenistä. Tällöin on noudatettava henkilötietolain vaatimuksia. Esimerkiksi tietojen keräämiselle tulee olla perusteltu tarkoitus ja ko. tietojen osalta jäsenellä on oikeus tarkistaa vain häntä itseään koskevia tietoja.
Jäsenluettelotietojen luovuttaminen ulkopuoliselle edellyttää aina vähintään hallituksen päätöstä. Huomioitavaa on, että urheiluseuran antaessa jäsenluettelotietoja oman keskusliittonsa käyttöön kyseessä ei ole henkilötietojen luovuttaminen, vaan henkilörekisterin käyttäminen eli tiedot voidaan luovuttaa ilman erillisiä päätöksiä. Keskusliitto ei voi luovuttaa tietoja eteenpäin ilman seuran ja seuran jäsenten lupaa.
