Turvallisuus seuratoiminnassa

Kansalaisten laaja-alaiseen turvallisuuteen on kiinnitetty Suomessa huomiota jo vuosia. Euroopan Unionin alueella tilanne ei ole ollut yhtä hyvä ja se onkin johtanut uusien direktiivien säätämiseen. EU:n tarkoitus on hyvä, mutta joskus direktiivit tuovat mukaan suomalaisten elämälle vierasta lainsäädäntöä.

Tärkeintä on kuitenkin lakien tarkoitus eli turvallisuuden luonti kansalaisille. Turvallisuus on myös kaiken liikuntatoiminnan peruspilari. Turvallisuudessa kiinnitetään huomiota niin fyysisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin riskitekijöihin. Hyvässä seuratoiminnassa turvallisuus ja riskien hallinta on osa arkipäivää. Esimerkkinä tästä ovat lajien suojavarusteet ja kilpailusäännöt. Enää ei kuitenkaan riitä pelkkä käytännön turvallisuus, vaan myös muotoseikkojen noudattaminen ja siitä seuraava ennakoiva suunnittelu on tärkeää.

Monet turvallisuuteen liittyvät lait koskevat seuroja. Varsinkin isoissa tapahtumissa ja elinkeinotoiminnassa seuralla on monia pakottavia velvoitteita.

Laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta (75 /2004)
 
Elinkeinonharjoittajan ja muun palvelun tarjoajan on olosuhteiden vaatiman huolellisuuden ja ammattitaidon edellyttämällä tavalla varmistauduttava siitä, että kulutustavarasta tai kuluttajapalveluksesta ei aiheudu vaaraa kuluttajan tai kuluttajaan rinnastettavan henkilön taikka palveluksen vaikutuspiiriin kuuluvan henkilön terveydelle tai omaisuudelle (turvallisuusasiakirja).
Terveydensuojelulaki (763/1994)
 
Myytäväksi tai luovutettavaksi tarkoitettuja elintarvikkeita valmistettaessa, varastoitaessa, kuljetettaessa, jaeltaessa, pakattaessa, säilytettäessä, tarjoiltaessa, kaupan pidettäessä tai muutoin käsiteltäessä on meneteltävä siten, että tartuntatautien leviäminen sekä muiden terveyshaittojen syntyminen estyy (suurtapahtumailmoitus, elintarviketoimijan ilmoitus ja hygieniapassi).
Pelastuslaki (468/2003)
 
Toiminnan ja tapahtuman järjestäjän on omassa toiminnassaan velvollinen ehkäisemään vaaratilanteiden syntymistä, varautumaan henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa ja varautumaan sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät (pelastussuunnitelma).
Kokoontumislaki (530/1999)
 
Yleinen kokous ja yleisötilaisuus on järjestettävä rauhanomaisesti sekä osanottajien tai sivullisten turvallisuutta vaarantamatta ja heidän oikeuksiaan loukkaamatta. Tällaista tilaisuutta järjestettäessä on huolehdittava siitä, ettei kokoontumisesta aiheudu huomattavaa haittaa ympäristölle (ilmoitus, ei kuitenkaan vähäisestä yleisötilaisuudesta).
Laki järjestyksenvalvojista (533/1999)
 
Järjestystä ja turvallisuutta valvomaan asetetulla henkilöllä on velvollisuuksia ja valtuuksia. Järjestyksenvalvojien koulutusta ollaan uudistamassa.
 
Lisäksi työsuhteisien työntekijöiden turvallisuuskysymyksistä säädetään työturvallisuuslaissa ja nuorten työntekijöiden erityissuojelusta on säädetty laissa nuorista työntekijöistä.
 
Seuran turvallisuus- ja pelastussuunnitelma
 
Viranomaisten vaatimat toiminnan ja tapahtumien turvallisuuteen liittyvät asiakirjat voidaan yhdistää yhdeksi turvallisuus- ja pelastussuunnitelmaksi. Oheista muistilistaa voi muokata viikoittaisen liikuntatoiminnan, leirien ja tapahtuminen tarpeiden mukaan. 

Seuran turvallisuus- ja pelastussuunnitelman sisältö
  • tapahtuman nimi ja luonne
  • vastuullinen järjestäjä
  • osanottajamäärä, yleisö ja sivulliset
  • vakuutukset
  • tiedotus ja etukäteisohjeet tulijoille
  • suunnittelu ja organisointi; kokoontumiset
  • lupa- ja ilmoitusasiat
  • johtaminen, vastuunjako ja työnjako
  • suorituspaikat ja reitit
  • opasteet
  • liikenteenohjaus ja pysäköinti
  • ohjeet osallistujille
  • kuulutukset ja juontaja
  • järjestyksenpito
  • ohjelman sisältö
  • toimijoiden ja ohjaajien osaaminen ja valmiudet
  • tarvittavat välineet, niiden tarkastus ja huolto
  • ennakoitavat vaaratilanteet, vaikutukset ja niihin varautuminen
  • toimenpiteet vaarojen ehkäisemiseksi
  • ensiapuvalmius
  • paloturvallisuus ja pelastustiet
  • sähkö- ja muut rakenteet
  • poistumis- ja suojautumismahdollisuudet
  • riskianalyysi
  • hygienia-asiat: ruokailu ja WC-tilat
  • tapahtuman seuranta, tilastointi ja arviointi
  • toimintaohjeet onnettomuuksissa tai tapaturmissa
  • kriisiviestintä
  • toiminta tapahtuman tai onnettomuuden jälkeen

Lisätietoja: Yhdistyksen turvallisuusopas - turvallisia liikuntapalveluita ja yleisötapahtumia, Sirpa Arvonen. SLU-julkaisusarja 6/04.

>> seuraava >>