Yleisötapahtuman turvatoimet

Turva-arvio ja -toimenpiteet ovat tärkeitä tekijöitä urheilun yleisötapahtumassa. Turva-arvio voidaan jakaa viiteen pääosaan: tapahtumapaikan turva-arviointi, riskianalyysi, suunnitteluvaiheen toimenpiteet, tapahtuman aikainen toiminta ja toimenpiteet tapahtumien välisenä aikana. Tapahtuman järjestämistä helpottaa, kun luetteloi huomiotavat seikat ja merkitsee kuka vastaa mistäkin.

Tapahtumapaikan turva-arviointi
 
Tapahtumapaikan turva-arviointikeskittyy kahteen pääseikkaan, jotka ovat rakenteiden turvanäkökulmien arviointi ja varautuminen tulipalon, räjähdyksen tai pommiuhan varalle. Rakenteiden turvanäkökulmien arvioinnissa tulee huomioida rakenteiden ja materiaalien paloturvallisuus. Rakenteista ei myöskään saa pystyä irrottamaan helposti osia, joita mahdollisesti heiteltäisiin kentälle. Urheilijoita on suojeltava katsomosta heiteltäviltä esineiltä ja yleisö on suojeltava kentältä lentäviltä esineiltä. Edellisistä johtuen katsomonosia sekä katsomoa ja pelialuetta erottavien aitausten riittävä turvallisuus on varmistettava. Opasteiden on myös oltava turvallisia (ei esimerkiksi helposti irrotettavia) ja selkeitä. Opasteet mahdollistavat osaltaan yleisön, urheilijoiden ja toimitsijoiden turvallisen ja selkeän liikkumisen. Niin ikään turvallinen toiminta on taattava urheilijoille ja toimitsijoille. 

Mahdollisten sairastapausten tai häiriköintien varalta on syytä tarkistaa, että poliisin ja sekä palo- ja pelastustoimen hyvät toimintaedellytykset on taattu. Hälytysajoneuvoille on katsottava omat paikkansa sekä mahdollistettava näiden sujuva liikkuminen alueella. Tapahtuman järjestäjän on tehtävä toimintaohjeet ja jaettava vastuut tapaturman, sairaskohtauksen tai vaaratilanteen syntymisen varalta, lisäksi tapahtuma-alueella oleskelevien ihmisten ensiapuedellytyksiin on syytä panostaa.
 
Erikseen on varauduttava tulipalon, räjähdyksen tai pommiuhan varalle. Ennaltaehkäiseviä toimia ovat rakenteiden paloturvallisuuden tarkistaminen, todennäköisimpien paloriskien selvittäminen sekä ensisammutussuunnitelma. Tapahtumapaikka on tarkastettava etukäteen sekä mahdollisesti suoritettava sisääntulotarkastukset. Ennalta on laadittava toimintaohjeet mitenkä kriisitilanteessa vastuut on jaettu, kuka tiedottaa yleisölle ja kuka vastaa alueen tyhjentämisestä. 
Riskianalyysi
 
Tapahtuman kannalta on oleellista suorittaa riskianalyysi. Riskianalyysi sisältää tapahtuman koon arvioinnin, paljonko yleisöä tapahtumaan odotetaan, tapahtuman koko vaikutuspiirin laajuuden, mahdolliset kauttakulkureitit tai oheistoiminnot. Riskianalyysiin kuuluu myös tapahtuman merkityksen analysointi, kuten onko kyseessä paikallisottelu, kohtaavatko perinteiset kilpakumppanit tai onko tapahtumalla merkitystä sarjanousuun tai -laskuun. Järjestelyihin vaikuttaa myös mahdollinen television paikallaolo sekä alkoholin anniskelu ja käyttö.

Tapahtumaan tulevaa yleisöä kannattaa arvioida etukäteen. Ennen tapahtumaa on mietittävä, esimerkiksi onko joukkueilla aktiivista kannattajatoimintaa ja minkä luonteista se on. Olisi hyvä selvittää onko joukkueilla ulkomaalaispelaajia tai -kannattajia, mikä saattaa lisätä rasististen kannanottojen mahdollisuutta tai onko tiedossa, että joukkueiden kannattajaryhmiin kuuluu ääriryhmien edustajia. Ajankohtaiset yhteiskunnalliset tapahtumat voivat edelleen lisätä rasistisia kommentteja ja kommentteja kansallisuudesta. Tapahtumaa järjestettäessä on syytä kartoittaa edellisten tapahtumien ongelma- tai läheltä piti tilanteet. Yleisön kohdalla on myös huomioitava erityiskohtelua vaativat henkilöt kuten mahdolliset tunnetut henkilöt, poliitikot jne.  
Varsinainen suunnitteluvaihe
 
Varsinaisessa suunnitteluvaiheessakäydään käsiksi riskianalyysistä seuraaviin toimenpiteisiin. On tehtävä turvasuunnitelma ja -organisaatio sekä jaettava tehtävät vastuuhenkilöille. Lupa- ja ilmoitusasiat on hoidettava kuntoon, lupa tapahtumapaikan haltijalta ja kirjallinen ilmoitus poliisille. Tiedonkulkuun ja viestintään on muutenkin kiinnitettävä huomiota kuin vain lupien ja ilmoitusten muodossa. Tapahtumanjärjestäjän tulee pitää yhteyttä moniin tahoihin: poliisi, paikan haltija tai omistaja, palo- ja pelastustoimi, katsojat, vierasjoukkueen toimitsijat, kannattajakerhojen vastuuhenkilöt sekä tiedotusvälineet. Tapahtuman kuuluttajakin on viestijän roolissa, hän voi kuulutusten luonteella vaikuttaa positiivisesti tapahtuman onnistumiseen. 
 
Tapahtuman lipunmyynti tulee hoitaa huolellisesti. Esimerkiksi liput eivät saa olla helposti väärennettävissä ja yleisöä on hyvä kannustaa ostamaan lippu ennakkoon ainakin suurten urheilutapahtumien yhteydessä. Suunnitellulla lipunmyynnillä voidaan vaikuttaa yleisön sijoittumiseen katsomossa. Tämä koskee lähinnä tilannetta, jossa vierasjoukkueen kannattajat halutaan pitää erillään kotijoukkueen kannattajista. 
 
Järjestyksenvalvojia on oltava riittävä määrä ja heidän kelpoisuutensa on etukäteen varmistettava. Heillä on oltava järjestyksenvalvojan tutkinto suoritettuna sekä poliisin hyväksyntä. Suunnitteluvaiheessa on mietittävä tapahtuman luonnetta, tarvitaanko sen vuoksi sisääntulotarkastuksia. Tietyt tapahtumat saattavat olla sellaisia, että sisääntulotarkastus suoritetaan kaikille tapahtumaan tuleville. Tällöin sisääntulotarkastuksesta on syytä tiedottaa yleisölle etukäteen, jotta katsojat osaavat tulla tarpeeksi ajoissa tapahtumapaikalle. 

Ajoissa on mietittävä erityisesti ns. alkoholipolitiikka (luvat haettava ja alkoholimyynti suunniteltava) ja mahdollinen oheisohjelma. Lisäksi on huomattava, että poliisilla on oikeus antaa tapahtumaa koskien ennakko-ohjeita ja määräyksiä, joiden täytäntöönpanosta huolehtiminen on tapahtuman järjestäjän vastuulla. Lisäksi poliisi voi tapahtumaa koskevan ilmoituksen saatuaan vaatia selvityksiä liittyen tapahtumajärjestelyihin. 
Tapahtuman aikainen toiminta
 
Yleisö on huomioitava koko tapahtuman ajan alkaen saapumisesta tapahtumaan ja päättyen sieltä poistumiseen. Huomioimisen perustekijöitä ovat opasteet sekä kuulutukset, lisäksi viihtyisyyttä voidaan lisätä oheis- ja väliaikaohjelmilla. Yleisön huomiointi alkaa jo mahdollisesta sisääntulotarkastuksesta. Tapahtuman järjestäjällä ja poliisilla on oikeus määrätä suoritettavaksi yleisölle sisääntulotarkastus, jos tilaisuuden luonne sitä vaatii. Henkilö voidaan tarkastaa myös, jos on perusteltua aihetta epäillä, että hänellä on hallussaan kiellettyjä esineitä tai aineita. Sisääntulotarkastus lisää yleisön viihtyvyyttä, kun saadaan tapahtuma turvallisemmaksi. Tarkastuksissa (tai muuten) löydetyt kielletyt esineet ja aineet voidaan ottaa pois. Poisotetut esineet ja aineet, joiden palauttamiselle ei ole lainmukaista estettä tulee palauttaa omistajalle tämän poistuessa paikalta.
 
Alkoholianniskelu on sallittu vain sille erikseen rajatulla alueella, ja alkoholijuomat on tarjoiltava rikkoutumattomissa astioissa. Alkoholin myynti mielletään herkästi vain häiriöitä lietsovaksi tekijäksi, mutta se voidaan nähdä myös yleisön palveluna. Jos alkoholimyyntiä ei olisi ollenkaan, omien juomien tuomisyritykset alueelle oletettavastikin lisääntyisivät. 

Häiriköt voidaan poistaa kesken tapahtuman, mutta heidän pääsynsä tapahtumaan voidaan estää myös kokonaan. Henkilön pääsy tapahtumaan voidaan estää mm. henkilön aiemman käytöksen perusteella tai jos henkilö ei täytä ehtoja, jotka tilaisuuden järjestäjä tai alueen haltija on asettanut. Henkilö voidaan poistaa kesken tapahtuman, jos hän vaarantaa turvallisuutta tai häiritsee järjestystä (esimerkiksi väkivaltaisuus, meluaminen). Henkilölle on aina ennen poistamista huomautettava asiasta. Tarvittaessa henkilö voidaan ottaa kiinni ja pitää säilössä, jos paikalta poistaminen on ilmeisesti riittämätön toimenpide, eikä häiriöitä tai vaaraa voida muutoin poistaa. Kiinniotettu on viipymättä luovutettava poliisin haltuun.  
Tapahtumien välinen aika
 
Tapahtuman järjestäjän tehtävät eivät suinkaan lopu tapahtuman päättymiseen, sillä toimenpiteitä on myös tapahtumien välisenä aikana. Pidetty tapahtuma on käytävä läpi, mikä onnistui, mikä meni pieleen. Saatujen kokemusten ja palautteen perusteella turvasuunnitelmaa tulee arvioida ja kehittää. Tärkeätä on myös ylläpitää järjestelyissä mukana olevien ammattitaitoa. Tapahtumien välinen toiminta on merkittävää myös katsomo- ja kannattajakulttuurin kannalta, sillä osa positiivisesta katsomo- ja kannattajakulttuurista luodaan juuri tapahtumien välillä. Yhteydenpito yleisöön tapahtuu mm. kannattajakerhojen ja tiedotusvälineiden kautta. 
 

Lisätietoja:
Käsikirja urheilun yleisötapahtumien järjestäjille, Opetusministeriö, Sisäasiainministeriö. 2000.
Mitä, miksi, kuinka? Käsikirja tapahtumajärjestäjille, Hanna Iiskola. SLU-julkaisusarja 10/04.