Ennakonpidätys palkasta
 |
Ennakonpidätys toimitetaan palkasta, johon lasketaan mukaan luontoisetujen raha-arvo ja muut mahdolliset korvaukset, jotka eivät ole verovapaita tai muuten vapautettu ennakonpidätysvelvollisuudesta Verohallituksen päätöksellä.
Ennakkoperintälain 13 §:n mukaan palkalla tarkoitetaan:
- kaikenlaatuista palkkaa, palkkiota, etuutta ja korvausta, joka saadaan työ- tai virkasuhteessa;
- kokouspalkkiota, henkilökohtaista luento- ja esitelmäpalkkiota, hallintoelimen jäsenyydestä saatua palkkiota, toimitusjohtajan palkkiota, avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön yhtiömiehen nostamaa palkkaa sekä luottamustoimesta saatua korvausta.
Palkkaan luetaan myös luontoisedut, jotka arvioidaan rahaksi Verohallituksen vuosittain vahvistamien perusteiden mukaan. Palkaksi katsotaan myös henkilökuntaedut siltä osin kuin ne eivät ole tavanomaisia ja kohtuullisia.
Rahapalkan ja luontoisedun (esimerkiksi ravinto-, auto- ja asuntoetu) yhteismäärästä laskettu ennakonpidätys vähennetään rahapalkasta. Jos palkka koostuu pelkästään luontoiseduista, ei ennakonpidätystä voida toimittaa. Työnantajan sosiaaliturvamaksu on tällöinkin maksettava, ellei kysymyksessä ole urheilemisesta saatu tulo.
Ennakonpidätysasioissa työsuhteen käsite on tärkeä. Sitä käsitellään myöhemmin kappaleessa, Seura työnantajana.
Esimerkkejä
Käytännössä työsuhde syntyy helposti tavanomaisen harrastustoiminnan käsitteestä huolimatta. Esimerkiksi valmentajat, ohjaajat ja joukkueurheilijat ovat usein työsuhteessa seuraansa, jos he saavat korvausta työstään. Sen sijaan erotuomarit ja yksilöurheilijat ovat harvoin työsuhteessa urheiluseuraan, koska seuralta ”työnantajana” puuttuu direktio-oikeus.
Pelaajavalmentajat ovat työsuhteessa seuraansa. Ongelmana on tällöin, mikä osuus palkasta tulee pelaamisesta ja mikä valmentamisesta. Palkka jaetaan urheilijan ja valmentajan osuuksiin sen mukaan kuin sopimuksessa on mainittu. Jos sopimuksessa ei ole mainintaa miten palkka jakaantuu urheilemiseen ja valmentamiseen, koko palkan voidaan katsoa tulevan valmentamisesta.
Työnantajan sosiaaliturvamaksu
Maksamansa palkan perusteella työnantaja on velvollinen maksamaan myös työnantajan sosiaaliturvamaksun. Se lasketaan prosenttiosuutena palkan määrästä, johon luetaan myös luontoisedut. Työnantajan sosiaaliturvamaksu (=sairausvakuutusmaksu) on 2,12 (2012) prosenttia palkasta.
Työnantajan sosiaaliturvamaksu
Maksamansa palkan perusteella työnantaja on velvollinen maksamaan myös työnantajan sosiaaliturvamaksun. Se lasketaan prosenttiosuutena palkan määrästä, johon luetaan myös luontoisedut. Työnantajan sosiaaliturvamaksu (=sairausvakuutusmaksu) on 2,12 (2012) prosenttia palkasta.
Työnantajan sosiaaliturvamaksua ei makseta urheilijan palkkiosta (Laki työnantajan sosiaaliturvamaksun suorittamisesta urheilemisesta saadusta palkkiosta 375/1995). Urheilijan palkkioita ovat mm. kilpailupalkinnot, mainos- ja sponsorisopimuksiin perustuvat palkkiot, osallistumispalkkiot ja muut urheilijastatukseen perustuvat palkkiot, joiden saaja ei ole työsuhteessa maksajaan. Sosiaaliturvamaksu maksetaan työsuhteisten urheilijoiden palkoista.
Kulukorvaukset
Ennakonpidätystä ei toimiteta Verohallituksen päätöksen mukaisista verovapaista matkakustannusten korvauksista kuten päivärahoista, matkalipuista ja oman ajoneuvon käyttämisestä työajoihin maksettavista kilometrikorvauksista. Ennakonpidätystä ei myöskään toimiteta niistä työstä johtuvista korvauksista, jotka on vapautettu ennakonpidätyksestä.
Verohallituksen päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2012
Kulukorvaukset
Ennakonpidätystä ei toimiteta Verohallituksen päätöksen mukaisista verovapaista matkakustannusten korvauksista kuten päivärahoista, matkalipuista ja oman ajoneuvon käyttämisestä työajoihin maksettavista kilometrikorvauksista. Ennakonpidätystä ei myöskään toimiteta niistä työstä johtuvista korvauksista, jotka on vapautettu ennakonpidätyksestä.
Verohallituksen päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2012
Kokopäiväraha 36 €
Osapäiväraha 16 €
Kilometrikorvaus 45 snt/km
Ateriakorvaus 9 €
Ennakonpidätystä toimittamatta voidaan korvata vain ne kustannukset, jotka välittömästi liittyvät siihen työhön, josta korvaus maksetaan. Näin ollen esimerkiksi urheilukilpailun järjestäjä voi ennakonpidätystä toimittamatta korvata urheilijalle vain välittömästi kilpailusta aiheutuneet matka- ja muut kulut, mutta ei sitä vastoin väline- ja harjoittelukustannuksia. Kulukorvaukset maksetaan aina tositteita vastaan. Erityisesti on korostettava, että kustannusten korvaamisen on aina perustuttava todellisiin tapahtumiin kuten tehtyihin työmatkoihin tai soitettuihin puheluihin ja niistä aiheutuneisiin kustannuksiin.
Urheiluseura voi siis korvata jäsenelleen tai toimihenkilölleen, kuten puheenjohtajalle esimerkiksi puhelinkuluja, jotka ovat aiheutuneet seuran asioiden hoitamisesta. Kulujen korvaamisen on perustuttava luotettavaan selvitykseen. Selvitys on seuran kirjanpidon tosite, jossa asianomainen korvauksen saaja selvittää seuran puolesta soitetut puhelut, niiden tarkoituksen, puheluiden keston ja mihin verkkoon on soitettu.
Ellei tarkempaa selvitystä puhelujen luku- tai euromääristä saada, mutta korvattavia puhelinkuluja on annetun luotettavan selvityksen perusteella kuitenkin syntynyt, voi korvauksen maksaja arvioida korvattavan määrän. Seura ei kuitenkaan voi maksaa jäsenensä tai toimihenkilönsä oman puhelimen puhelinlaskua kokonaan, koska lähtökohtaisesti ainakin osan puhelinkuluista katsotaan syntyvän muusta kuin seuran asioiden hoitamisesta. Jäsenen tai toimihenkilön oman puhelimen kuukausimaksua seura ei voi veroseuraamuksitta maksaa. Korvattaessa puhelinkuluja arvion perusteella seuran kirjanpidon maksutositteeseen liitetään annetun selvityksen lisäksi korvauksen saajan puhelinlasku.
Tuloverolain 69.4 §:n muutoksen mukaan työnantaja voi kustantaa työntekijän kotiin tietoliikenneyhteyden, jonka yksityiskäytön osuus on verovapaa henkilökuntaetuus. Mahdollisuus koskee myös eräitä muita kuin työsuhteessa olevia esimerkiksi luottamushenkilöitä. Tuoreimpana muutoksena lain 69§:ään tuli 2009 vuoden alusta voimaan työnantajan kustantaman kulttuuri- ja liikuntatoiminnan verovapaus 400 euron rajaan saakka.
Osapäiväraha 16 €
Kilometrikorvaus 45 snt/km
Ateriakorvaus 9 €
Ennakonpidätystä toimittamatta voidaan korvata vain ne kustannukset, jotka välittömästi liittyvät siihen työhön, josta korvaus maksetaan. Näin ollen esimerkiksi urheilukilpailun järjestäjä voi ennakonpidätystä toimittamatta korvata urheilijalle vain välittömästi kilpailusta aiheutuneet matka- ja muut kulut, mutta ei sitä vastoin väline- ja harjoittelukustannuksia. Kulukorvaukset maksetaan aina tositteita vastaan. Erityisesti on korostettava, että kustannusten korvaamisen on aina perustuttava todellisiin tapahtumiin kuten tehtyihin työmatkoihin tai soitettuihin puheluihin ja niistä aiheutuneisiin kustannuksiin.
Urheiluseura voi siis korvata jäsenelleen tai toimihenkilölleen, kuten puheenjohtajalle esimerkiksi puhelinkuluja, jotka ovat aiheutuneet seuran asioiden hoitamisesta. Kulujen korvaamisen on perustuttava luotettavaan selvitykseen. Selvitys on seuran kirjanpidon tosite, jossa asianomainen korvauksen saaja selvittää seuran puolesta soitetut puhelut, niiden tarkoituksen, puheluiden keston ja mihin verkkoon on soitettu.
Ellei tarkempaa selvitystä puhelujen luku- tai euromääristä saada, mutta korvattavia puhelinkuluja on annetun luotettavan selvityksen perusteella kuitenkin syntynyt, voi korvauksen maksaja arvioida korvattavan määrän. Seura ei kuitenkaan voi maksaa jäsenensä tai toimihenkilönsä oman puhelimen puhelinlaskua kokonaan, koska lähtökohtaisesti ainakin osan puhelinkuluista katsotaan syntyvän muusta kuin seuran asioiden hoitamisesta. Jäsenen tai toimihenkilön oman puhelimen kuukausimaksua seura ei voi veroseuraamuksitta maksaa. Korvattaessa puhelinkuluja arvion perusteella seuran kirjanpidon maksutositteeseen liitetään annetun selvityksen lisäksi korvauksen saajan puhelinlasku.
Tuloverolain 69.4 §:n muutoksen mukaan työnantaja voi kustantaa työntekijän kotiin tietoliikenneyhteyden, jonka yksityiskäytön osuus on verovapaa henkilökuntaetuus. Mahdollisuus koskee myös eräitä muita kuin työsuhteessa olevia esimerkiksi luottamushenkilöitä. Tuoreimpana muutoksena lain 69§:ään tuli 2009 vuoden alusta voimaan työnantajan kustantaman kulttuuri- ja liikuntatoiminnan verovapaus 400 euron rajaan saakka.
Matkakustannusten korvaus ennakkoperintälain mukaista palkkaa saaville
Verohallitus antaa vuosittain päätöksen verovapaiden matkakustannusten korvausten perusteista ja määristä. Korvausten maksaminen edellyttää työsuhteen olemassaoloa ja niitä voidaan maksaa ainoastaan työmatkoista. Työmatkalla tarkoitetaan matkaa, jonka työntekijä tilapäisesti tekee erityiselle työn tekemispaikalle. Jos kyseessä on sivutoimi, matkat kotoa varsinaiselle työn tekemispaikalle on mahdollista korvata verotta. Lisää sivu- ja päätoimesta myöhemmin.
Näitä matkakustannusten korvauksia voidaan maksaa verovapaasti ennakonpidätystä toimittamatta. Päivärahan suorittaminen edellyttää, että erityinen työn tekemispaikka on yli 15 kilometrin etäisyydellä joko palkansaajan varsinaisesta työpaikasta tai asunnosta, riippuen siitä, kummasta matka on tehty.
Kokopäivärahaan on oikeus, jos matkaan käytetty aika on yli 10 tuntia ja osapäivärahaan, jos matkaan käytetty aika on yli 6 tuntia. Kun useamman päivän matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden vähintään 2 tunnilla korvaus on osapäivärahan suuruinen ja yli 6 tunnilla korvaus on kokopäivärahan suuruinen. Verovapaata päivärahaa alennetaan 50 %:lla, mikäli yli 10 tunnin matkan aikana palkansaaja on saanut kaksi ilmaista ateriaa tai yli 6 tunnin matkan aikana yhden ilmaisen aterian.
Laivaseminaareista sekä kokous- ja koulutusristeilyistä päiväraha maksetaan kotimaan matkojen säännösten ja euromäärien mukaisesti. Ulkomaanmatkoilla työntekijä on oikeutettu sen maan ulkomaanpäivärahaan, missä matkavuorokausi päättyy. Verohallitus määrittelee vuosittain ko. maakohtaiset päivärahat. Jos matkavuorokausi päättyy laivalla tai lentokoneessa, määräytyy päiväraha sen maan mukaan, josta kulkuväline on viimeksi lähtenyt tai lähdettäessä Suomesta ensiksi saapuu.
Jos matkaan käytetty aika ylittää viimeisen ulkomailla tai sieltä lähteneessä kulkuneuvossa päättyneen täyden matkavuorokauden yli kahdella tunnilla, on työntekijällä oikeus kyseisen matkavuorokauden ajalta päivärahaan, jonka suuruus on 50% viimeisen ulkomailla päättyneen täyden matkavuorokauden mukaisesta päivärahasta. Jos matkaan käytetty aika ylittää viimeisen ulkomailla päättyneen täyden matkavuorokauden yli kymmenellä tunnilla, on työntekijällä oikeus koko ulkomaanpäivärahaan.
Matkalasku
Matkalaskusta tulee käydä ilmi matkan tarkoitus, tarkka kohde (esimerkiksi Helsinki, Mäkelänrinteen uimahalli), matkareitti, matkustamistapa, matkan alkamis- ja päättymisajankohdat (päivämäärä ja kellonajat) sekä ulkomaille tehtyjen matkojen osalta tiedot maasta ja alueesta, jossa matkavuorokausi ulkomailla on päättynyt. Laskuun liitetään alkuperäiset kulutositteet ja se allekirjoitetaan. Matkalasku on lisäksi toimitettava maksajalle usein ennalta määritellyn ajan puitteissa tai muuten viivytyksettä.
Jos matkustettaessa on käytetty omaa autoa, laskuun lisätään kilometrimäärä yhteensä ja kilometrin yksikköhinta. Jos autoa käytetään viikoittain, urheilijan kannattaa selvyyden vuoksi pitää ajopäiväkirjaa. Tällöin matkalaskuun liitetään ote ajopäiväkirjasta. Verohallituksen hyväksymät päivärahat kaikissa maissa ja kilometrikorvaukset sekä tarkat matkalaskun sisältövaatimukset löytyvät osoitteesta: www.vero.fi
Verohallitus antaa vuosittain päätöksen verovapaiden matkakustannusten korvausten perusteista ja määristä. Korvausten maksaminen edellyttää työsuhteen olemassaoloa ja niitä voidaan maksaa ainoastaan työmatkoista. Työmatkalla tarkoitetaan matkaa, jonka työntekijä tilapäisesti tekee erityiselle työn tekemispaikalle. Jos kyseessä on sivutoimi, matkat kotoa varsinaiselle työn tekemispaikalle on mahdollista korvata verotta. Lisää sivu- ja päätoimesta myöhemmin.
Näitä matkakustannusten korvauksia voidaan maksaa verovapaasti ennakonpidätystä toimittamatta. Päivärahan suorittaminen edellyttää, että erityinen työn tekemispaikka on yli 15 kilometrin etäisyydellä joko palkansaajan varsinaisesta työpaikasta tai asunnosta, riippuen siitä, kummasta matka on tehty.
Kokopäivärahaan on oikeus, jos matkaan käytetty aika on yli 10 tuntia ja osapäivärahaan, jos matkaan käytetty aika on yli 6 tuntia. Kun useamman päivän matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden vähintään 2 tunnilla korvaus on osapäivärahan suuruinen ja yli 6 tunnilla korvaus on kokopäivärahan suuruinen. Verovapaata päivärahaa alennetaan 50 %:lla, mikäli yli 10 tunnin matkan aikana palkansaaja on saanut kaksi ilmaista ateriaa tai yli 6 tunnin matkan aikana yhden ilmaisen aterian.
Laivaseminaareista sekä kokous- ja koulutusristeilyistä päiväraha maksetaan kotimaan matkojen säännösten ja euromäärien mukaisesti. Ulkomaanmatkoilla työntekijä on oikeutettu sen maan ulkomaanpäivärahaan, missä matkavuorokausi päättyy. Verohallitus määrittelee vuosittain ko. maakohtaiset päivärahat. Jos matkavuorokausi päättyy laivalla tai lentokoneessa, määräytyy päiväraha sen maan mukaan, josta kulkuväline on viimeksi lähtenyt tai lähdettäessä Suomesta ensiksi saapuu.
Jos matkaan käytetty aika ylittää viimeisen ulkomailla tai sieltä lähteneessä kulkuneuvossa päättyneen täyden matkavuorokauden yli kahdella tunnilla, on työntekijällä oikeus kyseisen matkavuorokauden ajalta päivärahaan, jonka suuruus on 50% viimeisen ulkomailla päättyneen täyden matkavuorokauden mukaisesta päivärahasta. Jos matkaan käytetty aika ylittää viimeisen ulkomailla päättyneen täyden matkavuorokauden yli kymmenellä tunnilla, on työntekijällä oikeus koko ulkomaanpäivärahaan.
Matkalasku
Matkalaskusta tulee käydä ilmi matkan tarkoitus, tarkka kohde (esimerkiksi Helsinki, Mäkelänrinteen uimahalli), matkareitti, matkustamistapa, matkan alkamis- ja päättymisajankohdat (päivämäärä ja kellonajat) sekä ulkomaille tehtyjen matkojen osalta tiedot maasta ja alueesta, jossa matkavuorokausi ulkomailla on päättynyt. Laskuun liitetään alkuperäiset kulutositteet ja se allekirjoitetaan. Matkalasku on lisäksi toimitettava maksajalle usein ennalta määritellyn ajan puitteissa tai muuten viivytyksettä.
Jos matkustettaessa on käytetty omaa autoa, laskuun lisätään kilometrimäärä yhteensä ja kilometrin yksikköhinta. Jos autoa käytetään viikoittain, urheilijan kannattaa selvyyden vuoksi pitää ajopäiväkirjaa. Tällöin matkalaskuun liitetään ote ajopäiväkirjasta. Verohallituksen hyväksymät päivärahat kaikissa maissa ja kilometrikorvaukset sekä tarkat matkalaskun sisältövaatimukset löytyvät osoitteesta: www.vero.fi
Päätoimi ja sivutoimi
Urheiluseurojen verotarkastuksissa on otettu kanta, että päätoimisen seuran työntekijän, esimerkiksi urheilijan kodin ja varsinaisen työpaikan välisiä matkoja ei voi korvata ilman veroseuraamuksia, koska kyseessä ei ole työmatka. Sen sijaan sivutoimisille työntekijöille matkakustannusten korvaukset kotoa sivutoimen työpaikalle voidaan maksaa ilman veroseuraamuksia.
Joissakin vanhoissa verotarkastuksissa on otettu kanta, että urheilija on aina sivutoiminen, jos hän sai palkkaa alle 56 400 markkaa (9525,26 €) kalenterivuodessa. Raja tulee sosiaaliturvalainsäädännön kautta eli urheilija ei ole vakuutettu pakollisella urheilijoiden tapaturma- ja eläkevakuutuksella, jos urheilijapalkka on alle ko. tulorajan, joka nykyään on 9600 euroa vuodessa. Tulkintaa ei kuitenkaan voi yleistää.
Pääsäännön mukaan urheilija on päätoiminen, jos hän saa urheilusta päätoimen tulonsa (isoin tulolähde) urheilutulojen määrästä riippumatta. Esimerkiksi opiskelijat ovat käytännössä aina päätoimisia. Urheileminen voi olla myös urheilijan toinen päätoimi, jos hän on työssä muualla ja urheilusta saatu tulo on lähellä muualta saatua työtuloa.
Urheilija on sivutoiminen urheilija kun, hän saa (selvän) pääasiallisen toimeentulonsa ja sosiaaliturvan muualta.
Sivutoimiselle urheilijalle voi maksaa matkakulukorvauksia kotoa sivutoimen työpaikalle ilman veroseuraamuksia.
Urheiluseurojen verotarkastuksissa on otettu kanta, että päätoimisen seuran työntekijän, esimerkiksi urheilijan kodin ja varsinaisen työpaikan välisiä matkoja ei voi korvata ilman veroseuraamuksia, koska kyseessä ei ole työmatka. Sen sijaan sivutoimisille työntekijöille matkakustannusten korvaukset kotoa sivutoimen työpaikalle voidaan maksaa ilman veroseuraamuksia.
Joissakin vanhoissa verotarkastuksissa on otettu kanta, että urheilija on aina sivutoiminen, jos hän sai palkkaa alle 56 400 markkaa (9525,26 €) kalenterivuodessa. Raja tulee sosiaaliturvalainsäädännön kautta eli urheilija ei ole vakuutettu pakollisella urheilijoiden tapaturma- ja eläkevakuutuksella, jos urheilijapalkka on alle ko. tulorajan, joka nykyään on 9600 euroa vuodessa. Tulkintaa ei kuitenkaan voi yleistää.
Pääsäännön mukaan urheilija on päätoiminen, jos hän saa urheilusta päätoimen tulonsa (isoin tulolähde) urheilutulojen määrästä riippumatta. Esimerkiksi opiskelijat ovat käytännössä aina päätoimisia. Urheileminen voi olla myös urheilijan toinen päätoimi, jos hän on työssä muualla ja urheilusta saatu tulo on lähellä muualta saatua työtuloa.
Urheilija on sivutoiminen urheilija kun, hän saa (selvän) pääasiallisen toimeentulonsa ja sosiaaliturvan muualta.
Sivutoimiselle urheilijalle voi maksaa matkakulukorvauksia kotoa sivutoimen työpaikalle ilman veroseuraamuksia.
Edellä oleva koskee myös valmentajia ja ohjaajia. Pääsäännön mukaan he ovat päätoimisia, jos he saavat päätoimen tulonsa (isoin tulolähde) valmentamisesta tai ohjaamisesta palkan määrästä riippumatta. Opiskelijat, kotityötä tekevät, työttömät ja eläkeläiset ovat käytännössä aina päätoimisia. Valmentaminen tai ohjaaminen voi olla myös toinen päätoimi, jos valmentamisesta tai ohjaamisesta saatu tulo on lähellä muualta saatua työtuloa.