Sisäinen laskentatoimi

Kirjanpito ja tilinpäätös muodostavat yhteisön ulkoisen laskentatoimen. Yhteisön sisäistä käyttöä palvelee puolestaan sisäinen laskentatoimi. Yhteisössä tarvitaan virallisen kirjanpidon lisäksi sisäistä laskentaa palvelemaan yhteisön toiminnan suunnittelua ja seurantaa.

Tulosbudjetti
 
Tulosbudjetti on paitsi taloudenhoidon suunnitelma myös toimintaohje toiminnasta vastaaville. Tulosbudjetti laaditaan tuloslaskelman muotoon ja yhteisön tilikarttaa noudattaen. Tämä helpottaa arvioitujen ja toteutuneiden kulujen ja tuottojen seurantaa tilikauden aikana. Jos yhteisön toiminta jakaantuu toiminnanaloihin ja toimintasuunnitelma on tämän mukaisesti tehty, laaditaan tulosbudjetti vastaavasti toiminnanaloittain. Näin saadaan kullekin toiminnanalalle ja niistä vastuullisille omat toimintaohjeensa. 

Tulosbudjetissa tuotot ja kulut on arvioitava mahdollisimman realistisesti. Ensiksi on pyrittävä arvioimaan kiinteät kulut ja varmasti toteutuvat toiminnalliset kulut sekä näille varmalla pohjalla oleva rahoitus. Tulosbudjetissa tulee huomioida myös käyttöomaisuuden poistot. Mikäli yhteisöllä on hoidettavaan lainojen lyhennyksiä tai suunnitteilla investointeja, on tulosbudjetin oltava ylijäämäinen. Tulosbudjetin toteutumista tulee seurata ja siitä raportoida yhteisön hallitukselle useamman kerran tilikauden aikana. Mahdollisiin poikkeamiin pitää puuttua riittävän ajoissa.
Rahoitusbudjetti
 
Rahoitusbudjetti täydentää yhteisön talousarviota. Rahoitusbudjetti on etukäteislaskelma yhteisön seuraavan tilikauden aikaisista rahojen lähteistä ja niiden käytöstä. Siinä huomioidaan toiminnan kulujen ja tuottojen lisäksi muut tilikauden aikaiset rahoitustapahtumat, sillä yhteisön rahoitusasemaan vaikuttavat myös saamisten ja velkojen muutokset sekä mahdolliset investoinnit. Rahoitusbudjetin on oltava tasapainossa. Mikäli rahoitusbudjettia laadittaessa jo huomataan rahoitusalijäämän syntyminen, edellyttää tämä lisää rahojen lähteitä tai supistuksia rahojen käytössä. Rahoitusvajeella on siis vaikutusta tulosbudjettiinkin.
Maksuvalmiuden seuranta
 
Suunnitelmalliseen taloudenhoitoon kuuluu olennaisena osana myös maksuvalmiuden suunnittelu ja seuranta eli rahan riittävyyden selvittäminen sekä kokonaisuutena tilivuoden osalta että juoksevasti tilikauden aikana. Välttämättä ei riitä, että tilikauden tulos on positiivinen, vaan tuottojen ja kulujen on toteuduttava ajallisesti niin, että maksuvalmius säilyy koko ajan. Maksuvalmiuden suunnittelu perustuu rahoitusbudjettiin. Varsinaisten toimintamenojen ja -tulojen lisäksi on muistettava mahdolliset investointitarpeet ja lainanlyhennykset. Laatimalla määräajoin maksuvalmiusbudjetti voidaan etukäteen selvittää mahdolliset tilikauden aikaiset rahoitusalijäämät ja varautua niiden hoitamiseen.
Kustannusten seuranta


Pelkkää tuloslaskelmaa tarkemman toiminnanaloittaisen tai toimintokohtaisen seurannan järjestäminen on myös tärkeä osa sisäistä laskentaa. Lisäämällä kirjanpidon tilikarttaan kustannuspaikkanumeroinnin voi yhdistys saada raportteja valitsemistaan seurantakohteista. Kun budjetointi toteutetaan vastaavalla rakenteella, tehostaa budjettivertailun sisältävä kustannuspaikkaraportointi toiminnasta vastuullisten henkilöiden mahdollisuuksia seurata vastuualueensa taloudellista tulosta ja budjetin raameissa pysymistä.

Yleisseuran laskentatoimessa lajijaostot voivat olla ensimmäisen tason kustannuspaikkoja, joiden alle voidaan lajeittain rakentaa alemman tason kustannuspaikkoja. Erikoisseuralla vastaavia kustannuspaikkoja voivat olla esimerkiksi joukkueet. Joukkuekohtaisen varainhankinnan tulee kiertää seuran virallisen kirjanpidon kautta, vaikkakin joukkueet (etenkin juniorijoukkueet) keräävät varoja joukkueen omaan käyttöön. Kirjanpitoon perustuvalla kustannuspaikkaseurannalla selvitetään kunkin yksikön (joukkueen) tulot ja menot. Rahaliikennettä varten voi olla kullakin joukkueella erilliset seuran kirjanpidossa olevat pankkitilit tai kaikki joukkueet voivat käyttää seuran yhteistä tiliä.

>> seuraava >>