Seuran yleiset työntantajavelvoitteet sosiaaliturvan takaajana

Sosiaaliturvaoikeuden tarkoituksena on taata työntekijän toimeentulo erilaisissa poikkeustapauksissa. Toimeentulon turvaamisessa voidaan katsoa olevan kolme eri tasoa: perusturva, lisäturva ja erityisturva. 

Perussosiaaliturva rahoitetaan yleisin verovaroin ja se koskee kaikkia Suomessa asuvia. Lisäturva on ansioon sidottu sosiaaliturva, joka kustannetaan verovarojen lisäksi työnantajien ja osittain työntekijöiden kustantamien erillisten vakuutusjärjestelmien avulla. Seuraavassa käsitellään juuri työnantajan roolia työntekijöiden lisäturvavakuutusten maksajana. Erityisturva perustuu vapaaehtoisiin vakuutuksiin, joihin ei tässä yhteydessä puututa.

Yksityisen sektorin palkansaajat vakuutetaan työntekijän eläkelain eli TyEL:n mukaan. TyEL on uusi eläkelaki, joka astui voimaan 1.1.2007. TyEL:iin yhdistettiin työntekijäin eläkelaki TEL, lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelaki LEL ja taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien eläkelaki TaEL.

Yrittäjät vakuuttavat itse itsensä yrittäjien eläkelain YEL:n mukaisesti. Maatalousyrittäjillä on oma eläkelakinsa MYEL. Merimieseläkelain MEL:n mukaan vakuutetaan kaikki suomalaisissa ulkomaanliikenteen kauppa-aluksissa työskentelevät ja työsopimussuhteessa jäänmurtajilla olevat.


Julkisilla aloilla töitä tekevät vakuutetaan joko valtion eläkelain (VaEL), kunnallisen eläkelain (KuEL) tai evankelis-luterilaisen kirkon eläkelain (KiEL) mukaan.

Yleisestä järjestelmästä poiketen urheilijoiden eläketurva ja tapaturmaturva on järjestetty oman järjestelmän avulla 1.5.1995 alkaen. Järjestelmä on säädetty urheilijoiden tapaturma- ja eläketurvaa koskevalla lailla vuodesta 2000 alkaen. Laki urheilijoiden tapaturma- ja eläketurvasta uudistui ja tuli voimaan 1.5.2009.

>> seuraava >>