Ulkomaalaiset urheilijat ja valmentajat
Ulkomaalaislain mukaan ulkomaalainen, joka aikoo tehdä ansiotyötä Suomessa, tarvitsee pääsäännön mukaan työntekijän oleskeluluvan. Itsenäistä elinkeinoa tai ammattia Suomessa harjoittavan on puolestaan haettava elinkeinonharjoittajan oleskelulupa. Säännöissä on monia poikkeuksia. Seuran kannattaakin aina olla yhteydessä työvoimatoimistoon, kun suunnittelee ulkomaalaisen työntekijän palkkaamista. Paljon tietoa löytyy myös Maahanmuuttoviraston nettisivuilta www.uvi.fi.
EU-kansalaisten ja heihin rinnastettavien oikeus tehdä työtä Suomessa
EU -kansalaiset ja heihin rinnastettavien maiden (Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi) kansalaiset voivat tehdä Suomessa vapaasti työtä, jos työ kestää enintään kolme kuukautta. Tämän jälkeen heidän on rekisteröitävä oleskeluoikeutensa, mutta erityistä työntekijän tai elinkeinonharjoittajan oleskelulupaa he eivät kuitenkaan tarvitse.
Rekisteröintiä varten työntekijän on mentävä poliisilaitokselle. Poliisi rekisteröi työntekijän oleskeluoikeuden ulkomaalaisrekisteriin ja antaa tekemästään rekisterimerkinnästä rekisteröintitodistuksen. (Unionin kansalaisen oleskeluoikeuden rekisteröintitodistus). Pohjoismaiden kansalaisten rekisteröinti hoidetaan kuitenkin maistraatissa ja vasta, jos oleskelu kestää yli kuusi kuukautta. Tarvittaessa työntekijän on esitettävä myös lääkärintodistus terveydentilastaan.
Oleskeluoikeuden rekisteröinti voidaan kuitenkin evätä, jos unionin kansalaisen katsotaan vaarantavan yleistä järjestystä, yleistä turvallisuutta tai kansanterveyttä.
Oleskeluoikeuden rekisteröinti on voimassa toistaiseksi. Viiden vuoden yhtäjaksoisen ja laillisen Suomessa asumisen jälkeen unionin kansalainen on oikeutettu pysyvään oleskeluun.
Oleskeluoikeuden rekisteröinti on voimassa toistaiseksi. Viiden vuoden yhtäjaksoisen ja laillisen Suomessa asumisen jälkeen unionin kansalainen on oikeutettu pysyvään oleskeluun.
Muut kuin EU-kansalaiset ja heihin rinnastettavien oikeus tehdä työtä Suomessa
Muut ulkomaalaiset työntekijät kuin EU-kansalaiset ja heihin rinnastettavat tarvitsevat Suomessa työskentelyä varten työntekijän oleskeluluvan. Turistina viisumilla tai viisumivapaasti Suomeen tullut ulkomaalainen ei pääsäännön mukaan saa tehdä Suomessa ansiotyötä, vaan hänen on hankittava oleskelulupa. Oleskelulupa voidaan myöntää sekä tilapäisen että jatkuvaluonteisen työnteon perusteella.
Työntekijän oleskelulupa oikeuttaa työskentelemään yhdellä tai useammalla ammattialalla. Erityisestä syystä työntekijän oleskelulupa voidaan rajata koskemaan työtä tietyn työnantajan palveluksessa.
Lupa myönnetään ottamalla huomioon työmarkkinoiden tarve. Oleskelulupakäytännön tarkoituksena on tukea työmarkkinoilla jo olevan työvoiman mahdollisuutta työllistyä. Toisaalta tuetaan myös työvoiman saatavuutta.
Työntekoa varten myönnettävä oleskelulupa edellyttää, että ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu. Työvoimatoimisto arvioi sekä työvoimapoliittiset edellytykset että toimeentulon riittävyyden. Työvoimatoimisto ottaa harkinnassaan huomioon sen, että etuoikeus avoimiin työpaikkoihin EU:n alueella on EU-kansalaisilla ja heihin rinnastettavilla sekä alueella jo laillisesti oleskelevilla muilla henkilöillä, jotka tosiasiallisesti voisivat olla työhön käytettävissä.
Työntekoa varten myönnettävä oleskelulupa edellyttää, että ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu. Työvoimatoimisto arvioi sekä työvoimapoliittiset edellytykset että toimeentulon riittävyyden. Työvoimatoimisto ottaa harkinnassaan huomioon sen, että etuoikeus avoimiin työpaikkoihin EU:n alueella on EU-kansalaisilla ja heihin rinnastettavilla sekä alueella jo laillisesti oleskelevilla muilla henkilöillä, jotka tosiasiallisesti voisivat olla työhön käytettävissä.
Oikeus työntekoon muun kuin työntekijän oleskeluluvan perusteella
Ulkomaalaisella on rajoittamaton työnteko-oikeus Suomessa esimerkiksi, jos hän on saanut
- pysyvän oleskeluluvan, pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EY-oleskeluluvan tai jatkuvan oleskeluluvan jollain muulla kuin työnteon tai ammatinharjoittamisen perusteella
- oleskeluluvan perhesiteen perusteella
- tilapäisen oleskeluluvan joko tilapäisen suojelun tai muun humanitaarisen maahanmuuton perusteella
- määräaikaisen oleskeluluvan Suomeen sillä perusteella, että hän toimii esimerkiksi urheilijana, valmentajana tai urheilutuomarina ja toiminta on ammattimaista
Ulkomaalaisella on rajoitettu työnteko-oikeus Suomessa esimerkiksi, jos hän on saanut
- oleskeluluvan opiskelua varten
- oleskeluluvan erilaisia opetus-, luennointi- ja tutkijantehtäviä varten (saa työskennellä rajoitetusti enintään yhden vuoden ajan)
Oikeus työntekoon ilman oleskelulupaa
Tietyissä tilanteissa ulkomaalainen voi tehdä Suomessa ansiotyötä ilman oleskelulupaa. Voimassa oleva viisumi hänellä on kuitenkin oltava, jos hän on viisumivelvollinen.
Työntekijän oleskelulupaa eivät esimerkiksi tarvitse:
- Tulkit, opettajat, asiantuntijat tai urheilutuomarit, jotka tekevät työtä kutsun tai sopimuksen nojalla enintään kolme kuukautta.
- Ammattitaiteilijat tai urheilijat tai näiden avustajat, jotka toimivat kutsun tai sopimuksen nojalla enintään kolme kuukautta.
Työntekijän oleskeluluvan hakeminen - muut kuin EU-kansalaiset ja heihin rinnastettavat työntekijät
Jotta ulkomaalainen voi muuttaa Suomeen työnteon perusteella, on hänen ensin löydettävä Suomesta työpaikka. Ensimmäistä työperusteista oleskelulupaa suositellaan haettavaksi aina ulkomailla (kotimaa tai maa, joka on myöntänyt hänelle oleskeluluvan), ennen maahantuloa. Tällöin myös päätös annetaan pääsääntöisesti tiedoksi ulkomailla.
Työnteon aloittaminen ei ole pääsääntöisesti mahdollista ennen kuin työntekijän oleskelulupa tai muu oleskelulupa työnteon perusteella on myönnetty.
Poikkeuksellisesti työntekijä voi hakea oleskelulupaa vasta Suomessa esimerkiksi silloin, jos työsopimus on jo solmittu ja kyse on alasta tai tehtävästä, jossa palvelukseen ottamiseen liittyy soveltuvuusarviointia tai sellaista kanssakäymistä, joka on parhaiten hoidettavissa Suomessa.
Ulkomailla hakemus jätetään Suomen edustustoon ja Suomessa se jätetään joko työvoimatoimistoon tai kihlakunnan poliisilaitokselle. Vaihtoehtoisesti myös työnantaja voi käynnistää prosessin ja laittaa hakemuksen vireille työntekijän puolesta ilman erillistä valtuutusta.
Hakemuslomakkeen oleskelulupaa varten voi tulostaa netistä. Lomakkeita saa myös työvoimatoimistoista ja poliisilaitoksilta sekä ulkomailla Suomen edustustoista. Lomakkeessa on täyttöohjeet ja selvitys tarvittavista liitteistä.
Kun hakemus jätetään vireille, siitä on samalla maksettava sen käsittelymaksu.
Ulkomailla hakemus jätetään Suomen edustustoon ja Suomessa se jätetään joko työvoimatoimistoon tai kihlakunnan poliisilaitokselle. Vaihtoehtoisesti myös työnantaja voi käynnistää prosessin ja laittaa hakemuksen vireille työntekijän puolesta ilman erillistä valtuutusta.
Hakemuslomakkeen oleskelulupaa varten voi tulostaa netistä. Lomakkeita saa myös työvoimatoimistoista ja poliisilaitoksilta sekä ulkomailla Suomen edustustoista. Lomakkeessa on täyttöohjeet ja selvitys tarvittavista liitteistä.
Kun hakemus jätetään vireille, siitä on samalla maksettava sen käsittelymaksu.
Oleskeluluvan myöntäminen
Työvoimatoimistolle kuuluu työntekoa ja toimeentuloa koskeva harkinta. Työvoimatoimisto tekee joko myönteisen tai kielteisen osapäätöksen, jonka se toimittaa Maahanmuuttovirastolle. Maahanmuuttovirasto tutkii sen jälkeen täyttyykö hakijan muut edellytykset Suomessa oleskelulle. Jos työvoimatoimiston osapäätös on myönteinen, eikä hakijan oleskelulle ole yleisiä maahantulon esteitä, Maahanmuuttovirasto myöntää hakijalle oleskeluluvan.
Jatkoluvan hakeminen
Jatkolupaa voi hakea työntekijä itse tai työnantaja hänen puolestaan. Hakemus jätetään työvoimatoimistoon tai poliisille. Luvan myöntää poliisi.
Lisätietoja Maahanmuuttoviraston sivuilta osoitteessa www.uvi.fi. Palvelussa on myös englanninkieliset sivut.