Ystäväni Tarja lähetti minulle viestin helmi-maaliskuun aikoihin, että haluaisinko osallistua hänen kanssaan voimakaksikko kilpailuun. Vaikka en oikein tiennyt mitä muuta se kilpailu sisälsi kuin kunnon kohottamista niin olin heti valmis haasteeseen.

Lähdin mukaan kisaan, koska se kuulosti erittäin hauskalta kisalta ja saisin viettää aikaa ystäväni seurassa jakaen kisasta saamiamme virikkeitä ja onnistumisen iloja.

Alkutestin yllättävän tuloksen myötä en heti uskonut, että kuntoni nousisi 3kk aikana, kun ottaa huomioon työni yksityisyrittäjänä matkailun parissa, mutta sinnikkäästi koko kevät kuntoiltiin yksin ja yhdessä parin kanssa ja lopputesti yllätti positiivisella tavalla. Oli uskomatonta huomata miten pienessä ajassa tuloksia syntyy aikaan ja se, että opin liikkumisen eri muotoja enkä pitänyt sitä enää ns. pakkopullana. Ja mikä parasta, miehenikin innostui liikunnasta uudelleen, monta hiihtolenkkiä keväällä tehtiin yhdessä ”retkikuokkaa” käyttäen.

Asumme pienessä kylässä, jossa ei ole mahdollisuus harrastaa ohjattuja liikuntamuotoja, joten hiihto, hölkkä ja sauvakävely olivat meille soveltuvia lajeja ja fysioterapeuttien antamat kullanarvoiset ohjeet olivat todellakin meidän tarpeisiimme räätälöityjä, kiitos siitä heille, sillä he olivat myös todella kannustavia.

Parasta tässä on ollut tietenkin huomata omat muutokset ja liikkumisen tuoma ilo, mutta olen saanut myös paljon virikkeitä yritystäni ajatellen. Luontoon soveltuvia lajeja on tullut monta jo tutuksi ja nyt ajatuksissa on hankkia puistogolf-välineet ja odotan innolla suunnistuksen kokeilua Helsingissä

Nämä molemmat ovat hyvä lisä yrityksen ohjelmapalveluihin.

Kilpailun alussa sanoin, että jos minut saa innostumaan liikunnasta niin ollaan jo voittajia, kiitos siitä Tarjalle joka pyysi minua mukaan kisaan ja kannusti koko kevään ja kesä ajan. 

 

Tammikuussa tuli tunne että nyt tarttis tehä jottain; paino nousee, yöt nukkuu huonosti, stressiä - ei ole oikein hyvä olla. Silloin näin jutun text-tv:ssä Voimakaksikosta ja ajattelin että tuo vois olla se juttu. Mietin että kuka lähtisi mukaan ku oma puoliso ei aikonut ja silloin tuli Tuija mieleen. Ollaan joskus vuosia sitten lenkkeilty ja hiihdetty yhdessä mutta se vain oli jäänyt..ja lisäksi Tuija on ennakkoluuloton ja valmis kokeilemaan uusia juttuja.. Ja vielä päästiin mukaan!!!

Parastahan tässä on ollut se että oma jaksaminen on lisääntynyt ja saanut sitä hyvää oloa. Aluksi en kyllä ollut kilpailumielellä mukana, koska ajattelin että itsellehän saan kaikki, mutta kevään ja kesän aikana sekin on ”herännyt”. Lajikokeilut on olleet tosi mukavia ja mukavaa on ollut niitä tehdä parin kanssa.

Kyllähän se on paljon meiltä vaatinut (ja perheiltä myös). Kemiin ja Tornioon on kuitenkin matkaa n.130 km per suunta. Mutta ei ole ollut vaikea lähteä.

Alku- ja lopputestit oli minusta tarpeelliset että näki mistä lähetään liikkeelle ja onko muutosta tapahtunut. Ja mukavasti ne meni.

Työni on kaks vuorotyötä joten liikuntaa harrastetaan sen mukaan, mutta kuntosali on nyt ollut ohjelmassani väh. 1xviikko, mutta usein 2x. Lenkkeilyä, sauvakävelyä ja pyöräilyä myös.

Golfin saloja ollaan myös yritetty opettaa kotijoukoilleJ

Kiva on nyt tulla finaaliin ja ”opettaa/ohjata” puistogolfia festivaaleilla sekä tutustua toisiin lajeihin

sekä tavata Voimakaksikko pareja.

Sen verran hauskaa tämä on ollut että kyllä meillä Tuijan kanssa jatkuu liikkuminen, tsempataan toisia jos ei yhdessä päästä liikkeelle.