Kauniina kevät päivänä liikuimme autolla ja kuuntelimme Pohjanmaan radion ohjelmaa. Huomiomme kiintyi esitettyyn kehotukseen ilmoittautua kyseisen radion ja SLU:n järjestämään kilpailuun. Tiedotus tuntui mielenkiintoiselta ja leikkimieliseltä. Kotiin saavuttuamme otin asiasta tarkempaa selkoa netistä. Osoittautui, että Voimakaksikkon oli määrä olla - ( ja se myös oli )-  juuri niin leikkimielinen ja hauska kisa pariskunnille tai ystävyksille kuin radiosta olimme kuulleet. Niinpä ilmoittauduimme mukaan. Tosin melko epävarmoina siitä, suosiiko onnetar meitä osallistujia arvottaessa. Ymmärsimme, että näin hauskaan mittelöön pareja ilmoittautuu runsaasti.

Hämmästyksemme oli suuri, kun muutaman viikon kuluttua puhelin soi ja pirteä toimittaja Pohjamaan radiosta soitti ja ilmoitti meidän olevan yksi heidän kuuluvuusalueeltaan Voimakaksikko kisaan valituista kolmesta parista. Pian sen jälkeen varsinainen kisan toiminta sitten pääsikin alkamaan kuntotestillä Kuortaneen urheiluopistolla.  Testistä tietenkin selvisi sen hetkinen lihas- ja kestävyyskunto. Erityisen tärkeää oli, että testitulosten lisäksi palautteessa asiantuntevasti neuvottiin miten tulee harjoitella, että kunto paranee. Näitä ohjeita olemme siitä lähtien pyrkineet noudattamaan.

Kuten tiedetään niin sen jälkeen kevään aikana saimme säännöllisin väliajoin olla mukana hienosti ohjatuissa erilaisissa lajikokeiluissa: vapaata hiihtotyyliä, pilatesta, vatsatanssia, sauvakävelyä, vesijumppaa ja tanssia. Aika kului nopeasti ja kesäkuun alussa olikin sitten taas jo aika uudelle kuntotestille Kuortaneella. Olimme valmistautuneet kuluvat kuukaudet huolella. Liikkuneet säännöllisesti ja noudattaneet saamiamme ohjeita kuntoiluun: hiihtäneet, sauvotelleet , jumpanneet, nostaneet puntteja ja venytelleet. Monta kertaa töiden jälkeen voivottelimme väsymystämme. Lähdimme kuitenkin kuntoilemaan ja palattuamme huomasimme jälleen kerran piristyneemme ja saaneemme uusia voimia päivän askareisiin. Nämä rohkaisevat kokemukset innostivat meitä  aina uudelleen lähtemään lenkille kävellen tai hiihtäen ja tekemään lihaskuntoharjoituksia. Jos toista väsytti, toinen rohkaisi lähtemään liikkeelle säännöllisesti. Ehkä tämä säännöllisyys oli juuri se salainen ase, jonka takia testi osoitti meidän kuntomme kohentuneen kamppailupareista eniten. Kilpailu oli kuulemma ollut erittäin tasainen.

Radion toimittaja taas soitti ja kertoi meidän voittaneen kisan. Emme olleet uskoa korviamme.
Kesällä olemme sitten harjoitelleet meille arvottua  lajia, joka on sulkapallo. Vaasan sulkapalloseuran osaavat valmentajat ovat ohjanneet meitä lajin saloihin. Tästä olemme heille erittäin kiitollisia. Omaan tahtiin olemme pelanneet mahdollisimman usein. Vielä ensi viikolla tehdään loppusilaukset ja sitten ollaan valmiita finaaliin.

Parasta tässä kaikessa ovat olleet mielenkiintoiset lajikokeilut, kunnon kohoaminen ja leikkimielisessä kisassa saadut uudet ystävät. Mielenkiintoista on myös ollut seurata radion toimittajien työtä heidän tehdessä haastattelujaan kuntorasteillamme. Kaikki lajikokeilujen vetäjät olivat asiantuntijoita lajissaan.
Tämä kamppailu on innostanut ja rohkaissut liikkumaan entistäkin säännöllisemmin. Sulkapallosta taitaa tulla meille uusi yhteinen harrastus. Tähän olemme saaneet kipinän Vaasan sulkapalloseuran innostavilta ja taitavilta ohjaajiltamme.

Kaiken kaikkiaan olemme saaneet tästä ajasta paljon iloa ja virkeää mieltä sekä rohkaisua ja vinkkejä kuntoilemiseen tulevaisuudessakin.

terveisin
Eeva Raikio                Pertti Raikio